Search

Tiivistelmä Lähtökohdat: Suuskannereita alettiin hyödyntää oikomishoidossa vuosituhannen vaihteessa, ja nykyään skannerien markkinat kasvavat jatkuvasti sitä mukaa, kun kalvo-oikominen yleistyy. Artikkelissa käsitellään suuskannerien toimintaperiaatteita ja käyttömahdollisuuksia ortodontiassa sekä vertaillaan niitä perinteisiin jäljentämismenetelmiin. Lisäksi luodaan katsaus skannauksen kehitykseen ja tämänhetkisiin markkinoihin. Menetelmät: Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aihetta käsitteleviä tuoreita artikkeleita etsittiin PubMed- ja Scopus-tietokannoista. Tulokset ja johtopäätökset: Markkinoilla olevat skannerit hyödyntävät hyvin monenlaisia teknologioita. Suuskannerien tarkkuudessa on eroavaisuuksia: eräät skannerit tuottavat tarkempia digitaalisia jäljennöksiä kuin muut. Eroista huolimatta skannerien on osoitettu olevan kliinisesti riittävän tarkkoja, mutta niiden hinnat ovat vielä korkeita. Monissa tutkimuksissa on todettu, että opetteluvaiheen jälkeen työn tehokkuus ja potilastyytyväisyys ovat skannerilla työskenneltäessä merkittävästi paremmat kuin perinteisiä jäljennösmenetelmiä käytettäessä. Hammaslääkärin työhön kuuluu jatkuva oman ammattitaidon kehittäminen. Uusi oikojasukupolvi on edellistä valmiimpi hyödyntämään digitaalisia laitteita, ja kynnys niiden käyttöönottoon madaltuu arkisen viestintäteknologian yleistyessä.

Tiivistelmä Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella voidaan helpottaa oireita ja vähentää kuoleman riskiä iskeemistä sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Ohitusleikkauksella saavutetaan erinomaiset pitkäaikaistulokset. Se on suositeltava revaskularisaatiomuoto varsinkin pitkälle edenneen ja vasenta päärunkoa ahtauttavan sepelvaltimotaudin hoidossa. Diabeetikoilla ohitusleikkauksella saavutetaan pitkäaikaisempi hoitotulos kuin perkutaanisella ­pallolaajennus- ja verkkoputkihoidolla. Suomessa on merkittäviä alueellisia eroja sepelvaltimotaudin revaskularisaatiomuotojen käytössä. Summary Coronary artery bypass grafting surgery relieves symptoms and reduces the risk of death in patients with ischaemic coronary artery disease. Bypass surgery has excellent long-term results and, according to recent studies, it is a recommended form of revascularization especially in the treatment of advanced and left main coronary artery disease. In diabetics, the outcome of bypass surgery appears to be longer lasting than the outcome of percutaneous coronary intervention. With increasing research data, the treatment of coronary artery disease can be tailored more and more precisely to each patient, and bypass surgery continues to play an important role in this. There are significant regional differences in the use of the different forms of revascularization in coronary artery disease in Finland.