Search

Avauksia ja keskustelua.

Tässä artikkelissa sovellan sosiaalisen figuurin käsitettä aineistoon, joka koostuu massa- ja paperiteollisuudessa työskentelevien haastatteluista. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on se, miten keski-ikäiset työntekijät kertovat itseään nuoremmista kollegoista työntekijöinä, oman aikansa kasvatteina ja yhteiskunnallisina osallistujina. Analyysin tuloksena hahmottelemani ”nuorempi kaveri” on käytännön kategoria, ambivalentti relationaalinen figuuri, jota luonnehtii rakenteista johtuva vaikeus ja yksilöön palautuva haluttomuus sitoutua hetkeen, tehtaaseen, firmaan, paikkakuntaan ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Samalla hän on arvostettu työtoveri, joka halutaan integroida työyhteisöön. Figuuri on myös huolen ruumiillistuma, sillä se tekee näkyväksi teollisuustyöpaikkojen vähenemisen sekä huolen työhön ja työyhteisöön sitoutumisen ohenemisesta, tehdaspaikkakunnan hiljenemisestä ja työväen solidaarisuuden murenemisesta.

Opinnäytetyöprosessissa ohjaajan ja ohjattavan suhde on kriittinen tekijä. Millainen ohjaustyyli tukee ohjattavaa ja antaa samalla tilaa tutkijaksi kasvulle?

Mitä tehdä, kun aineisto ei riitä? Miksi sisällönanalyysi ei aina tuota sisältöä? Miten toimia, kun tutkimukseen osallistuneet haastavat tutkimustulokset? Mitä tapahtuu hylätyille rahoitushakemuksille? Umpikujasta oivallukseen – Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa -teos vie tutkimuksen sivupoluille ja umpikujille, mutta johdattaa myös ulos sieltä. Monitieteinen teos tarttuu refleksiivisyyden tematiikkaan laajasti eri tieteenalojen näkökulmista ja tarkastelee refleksiivisyyttä tutkimuksen työvälineenä. Luvuissa kirjoittajat pohtivat kriittisesti tutkijan aseman ja siihen liittyvien valtasuhteiden, tutkimuksen menetelmällisten valintojen ja tieteen tekemisen yhteiskunnallisten ehtojen vaikutusta tutkimukseen. Teos soveltuu oppikirjaksi sekä myös oheislukemistoksi kaikille laadullisen tutkimuksen kehittämisestä kiinnostuneille.