Search

The largest actively cycling terrestrial carbon pool, soil, has been disturbed during the last centuries by human actions through decreasing woody land cover. Soil organic carbon (SOC) content can reliably be estimated in laboratory conditions, but more cost-efficient and mobile techniques are needed for large-scale monitoring of SOC e.g. in remote areas. We demonstrate the capability of a mobile hyperspectral camera operating in the visible-near infrared wavelength area for practical estimation of soil organic carbon (SOC) and nitrogen content, to support efficient monitoring of soil properties. The 191 soil samples were collected in Taita Taveta County, Kenya representing an altitudinal gradient comprising of five typical land use types: agroforestry, cropland, forest, shrubland and sisal estate. The soil samples were imaged using Specim IQ hyperspectral camera in controlled laboratory conditions, while the carbon content of was determined with a dry-oxidization analyzer. We empirically evaluate five multivariate regression methods, two of which are novel in this context, and validate a technical inference pipeline to provide reliable estimates of SOC. We investigate different ways of using the recorded spectral images for training machine learning models for estimating SOC and nitrogen content, covering both alternative strategies of extracting spectral information from the image as well as different predictive methods. Of the five multivariate regressors, two were novel in the context of SOC prediction and enable uncertainty quantification and band selection. Three of the regressors in effect performed equally well with cross-validated R2 scores of .8 and RMSE of 1% SOC. This demonstrates the feasibility of the proposed imaging configuration and computational pipeline in estimating SOC and justifies future research. The carbon and nitrogen content of the soil samples correlated strongly. Both variables were increasing together with the altitude indicating dependency on the climatic conditions from the hot lowlands to the cool highlands. In addition, the SOC and N increased with tree canopy height, canopy density and above ground biomass indicating the impact of the land cover to the soil variables. Non

Tässä artikkelissa haastattelimme neljää kieltenopettajaa selvittääksemme heidän ensivaikutelmiaan puheen automaattiseen arviointiin kehitetystä työkalusta. Esittelimme opettajille suomen ja ruotsin oppijoille suunnattua pilottiversiota DigiTala-tutkimushankkeen kehittämästä Moodle-työkalusta, joka ensin nauhoittaa oppijan puheen, muuttaa sen tekstiksi, arvioi sen automaattisesti ja lopulta näyttää tulokset oppijalle. Pilottiversiossa oppijalle näytettävä automaattinen palaute on muotoiltu ihmisarvioijien käyttämien analyyttisten ja holististen arviointikriteerien pohjalta. Tutkimuksemme aineisto koostuu neljästä Zoomissa toteutetusta puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta, joiden aikana kielten opettajille esiteltiin työkalua. Haastattelut litteroitiin ja niille tehtiin sisällönanalyysi. Havaitsimme, että automaattista palautetta voidaan hyödyntää merkittävästi kielenoppimisessa ja -opettamisessa. Opettajat kokivat, että työkalun antama arviointipalaute oli ymmärrettävää ja käyttökelpoista, vaikka palaute ei pystykään kattamaan kaikkia puhetuotoksen ulottuvuuksia. Tutkimuksemme tuloksista on hyötyä erityisesti automaattisen arvioinnin sekä suullisen kielitaidon tutkimuksen ja sovellusten saralla.

Eduskunnan täysistunnoissa on vuosina 1907–2022 pidetty lähes miljoona puheenvuoroa, ja yhteensä puhujia on ollut noin 2 800. Uusi Parlamenttisampo-palvelu tarjoaa kaiken tämän aineiston yhtenäisenä datana, mikä mahdollistaa kansanedustajien sekä poliittisen kielen, kulttuurin ja verkostojen tutkimisen entistä helpommalla tavalla.

Non

Non

LUMAT journal celebrates its 10th year anniversary this year. Launched in year 2013, the journal has been promoting math, science, and technology education, teacher education and its research.

Kontrolloitu digitaalinen lainaaminen (Controlled Digital Lending, CDL) on lainauskäytäntö, jonka mukaan elektroninen ja Internetissä toimiva kirjasto voi täysin laillisesti digitoida omistamansa kirjan ja lainata digitoitua kappaletta elektronisesti niin, että koko ajan ainoastaan yksi kappale on lainassa tai lainattavissa. Tämän käytännön uranuurtajana on toiminut Internet Archive, mutta se on saanut myös seuraajia, joista tässä artikkelissa esitellään yksi, Digital Theological Library.

Non

Web koostuu miljardeista web-sivuista, joiden sisältöä voidaan hakea Googlen kaltaisilla hakukoneilla ja selailla linkkien avulla. Tämän ihmiselle näkyvän ”sivujen verkon” (Web of Pages) sisälle on rakentunut dataan perustava ”tiedon verkko” (Web of Data), semanttinen web. Se linkittää toisiinsa käsitteitä ja tietoa (dataa) tietokoneiden ymmärtämällä tavalla. Semanttisen webin kehittäminen käynnistyi toden teolla 20 vuotta sitten vuonna 2001 webin infrastruktuuria koordinoivan World Wide Web -konsortion (W3C) ja sen johtajan, webin ”isän” Tim Berners-Leen johdolla. Samana vuonna järjestettiin Suomessa konferenssi Semantic Web Kick-off in Finland ja ensimmäiset kotimaiset tutkimushankkeet käynnistyivät. Artikkelissa esitellään semanttisen webin idea, lyhyt kansainvälinen historia ja Suomessa tehtyä tutkimustyötä Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa erityisesti digitaalisten ihmistieteiden saralla Non

Aihemallinnus mahdollistaa laajojen tekstiaineistojen automaattisen ryhmittelyn käyttämällä ohjaamatonta koneoppimista. Kiinnostus aihemallinnusta kohtaan on kasvanut ja sen soveltaminen on lisääntynyt yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Aihemallinnus sekä muut ohjaamattoman koneoppimisen menetelmät kuitenkin vaativat tutkijoita tekemään valintoja: tutkijat joutuvat esimerkiksi päättämään mitä koneoppimismenetelmää käytetään, miten sitä käytetään ja miten aineistoa esikäsitellään, Lisäksi on kyettävä tulkitsemaan ohjaamattoman koneoppimisen kautta syntyneet tulokset. Aihemallinnuksessa eräs valinta koskee aiheiden määrää, josta on käyty aktiivisesti keskustelua niin koneoppimisen kuin laskennallisen yhteiskuntatieteen yhteisöissä. Artikkelin esittelemä käyttäjäkoe osoittaa, että yhteiskuntatieteissä suosittu, tulkinnallisuutta korostava lähestymistapa aihemäärän valintaan on epävarma. Artikkelin empiirinen esimerkki osoittaa, että aihemäärän valinta vaikuttaa aihemallinnuksesta syntyviin tulkintoihin. Tämän pohjalta artikkeli suosittaa, että (i) parametrien valinnassa käytettäisiin tilastollisia menetelmiä. Lisäksi suositellaan, että (ii) aihemallinnuksen tulokset sidotaan yhteiskuntatieteelliseen kirjallisuuteen käyttämällä teoreettista viitekehystä tulkinnan apuna tai aihemallinnusta käytetään joko menetelmällisesti trianguloiden tai grounded theory -lähtöisesti. Lisäksi artikkelissa suositellaan, että (iii) tutkimusprosessin avoimuuteen kiinnitetään huomiota sekä (iv) laskennallisten menetelmien soveltajat seuraavat kriittisen algoritmitutkimuksen kehitystä., Topic modelling is an unsupervised machine learning technique. Its potential applications for social science have increased during the recent years, both in Finland and internationally. Topic models, like many other unsupervised machine learning methods, requite input from the researchers in the form of parameters used with these models. Through a user study, this article demonstrates that the commonly used interpretability-focused approaches can lead to different outcomes. Also differences emerging from parameter selection are discovered in the outcomes of the analysis. Based on the experimental and empirical study, the article recommends that (i) the choice of parameters should be done using statistical measures instead of interpretability, and (ii) the results are further elaborated using social science literature or extended analysis. Furthermore, it is recommended that (iii) there should be more transparency related to the application of unsupervised methods, and (iv) researchers applying computational methods must follow the developing research on critical algorithm studies.

In press Informaatiotutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia tapoja tuottaa, organisoida ja käyttää tietoa sekä yksilöiden että organisaatioiden näkökulmasta. Tässä katsauksessa esitellään kulttuurihistoriallisen tiedon tuottajia ja käyttäjiä palvelevan ns. Sampo-mallin sovellus Biografiasampo kansalaisille, digitaalisten ihmistieteiden tutkijoille ja uusien sovellusten kehittäjille. Biografiasammon kunnianhimoisena tavoitteena on käynnistää uusi aikakausi elämäkertakokoelmien julkaisemisessa ja käyttämisessä verkossa semanttisen webin teknologioita ja linkitetyn avoimen datan julkaisuperiaatteita hyödyntäen. Innovaationa on luoda kieliteknologian, tekoälyn ja semanttisen webin teknologioiden avulla elämäkertojen teksteistä ja niihin eri lähteissä liittyvistä tietokannoista tietämysverkko (knowledge graph) osana kansallista tietoinfrastruktuuria. Sovelluksen ydinaineistona ovat Kansallisbiografia ja muut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimittamat ja julkaisemat pienoiselämäkerrat, yhteensä 13 100 elämäntarinaa, joita on kirjoittanut 980 suomalaista tutkijaa maamme suurimmaksi sanotussa historiantutkimuksen hankkeessa. Elämäkerroista louhittua dataa on rikastettu automaattisen loogisen päättelyn avulla ja linkittämällä sitä 16 muuhun tietolähteeseen. Tietämysverkko on julkaistu linkitetyn avoimen datan Linked Data Finland -palvelussa. Datapalvelun avulla on toteutettu seitsemästä sovellusnäkymästä koostuva älykäs, avoin ja maksuton verkkopalvelu biografiasampo.fi, jolla on ollut noin 50 000 käyttäjää. Sekä järjestelmän elämäkerrat että niistä louhittu data ovat avoimesti käytettävissä datapalveluna Linked Data Finland -alustalla. Non

AcademySampo – Academic people in Finland 1640–1899 is a portal and a Linked Open Data service on the Semantic Web. AcademySampo contains richly interlinked open data about all people that have got academic education in Finland in 1640–1899. The system is targeted to researchers and the general public for biographical and prosopographical research. This review gives an overview on how AcademySampo can be utilized in practise with its novel digital humanities tools included in the portal and by using the data service via APIs. Non

Suomen Akatemian vuonna 2015 käynnistyneen Profi-ohjelman tavoitteena on ollut ”tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laadun kehittämiseksi”. Ohjelman avulla on eri yliopistoissa vahvistettu merkittävällä tavalla valittuja kokonaisuuksia, vähennetty tieteenalojen sisäistä pirstaleisuutta sekä edistetty monitieteellistä ja tieteidenvälistä yhteistyötä niin yliopistojen sisällä kuin kansallisella tasolla yliopistojen välillä. Profi-ohjelman 2. vaiheessa vuonna 2016 käynnisti toimintansa Helsingin yliopistossa uusi digitaalisten ihmistieteiden (Digital Humanities, DH) keskus HELDIG – Helsinki Centre for Digital Humanities. Profi2-rahoitusvaiheen päättyessä 31.12.2020 keskuksen toiminta siirtyy osaksi yliopiston normaalia toimintaa. Artikkelissa luon katsauksen kokemuksiin keskuksen toiminnan käynnistämisessä erityisesti humanististen alojen ja tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta. Non

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat sairaanhoitajien työssä keskeisiä työvälineitä. Artikkelissa selvitettiin, missä määrin eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallisen tiedonhallinnan strategian täyttymisestä ja sairaanhoitajien käyttäjäkokemuksista palautteeksi tietojärjestelmätoimittajille. Tiedonkeruu sairaanhoitajien tietojärjestelmäkokemuksista toteutettiin keväällä 2020 kyselynä. Kyselyyn vastasi 3912 sairaanhoitajaa, joista pääosa työskenteli julkisessa sairaalassa, terveyskeskuksessa, sosiaalialalla tai yksityissektorilla. Yleisimmin käytettyjä asiakas- ja potilasjärjestelmiä olivat yleisyysjärjestyksessä Lifecare asiakas- ja potilastietojärjestelmä (Lifecare), Uranus, Pegasos, Apotti (tuotemerkki: Epic), Effica terveydenhuolto (Effica), Mediatri, Esko, DynamicHealth ja DomaCare. Kyselyn väittämistä raportoitiin teemoja, jotka koskevat tietojärjestelmien kykyä tukea vuorovaikutusta (4), hyötyjä (4), käytettävyyttä (2), teknistä toimivuutta (3) sekä paperin ja faksin käyttöä (1), tietojärjestelmille annettavia kouluarvosanoja (1) ja järjestelmätoimittajille suoraan annettavaa palautetta (30). Kysely tehtiin sairaanhoitajille toista kertaa, ja pohdinnassa tarkasteltiin muutoksia vuoteen 2017 nähden. Tulosten mukaan tietojärjestelmien tuki sairaanhoitajien työlle parantui tai pysyi ennallaan monien muuttujien osalta. Tulokset vaihtelivat asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuotemerkkien ja toimintaympäristöjen välillä ja myös samojen tuotemerkkien välillä eri toimintaympäristöissä. Sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä etenkin tietojärjestelmien kykyyn tukea yhteistyötä ja tiedonkulkua sairaanhoitajien kesken organisaation sisällä sekä sairaanhoitajien ja lääkärien välillä. He myös kokivat, että tietojärjestelmät tuottavat hyötyjä asiakkaiden ja potilaiden hoitoprosessille. Toisaalta organisaatioiden välisessä tiedonkulussa turvauduttiin edelleen paperiin ja faksiin. Lisäksi vastaajat tunnistivat asiakas- ja potilastietojärjestelmissä enemmän työtä hankaloittavia kuin hyvin toimivia ominaisuuksia. Vaikka tietojärjestelmien kehityssuunta vaikutti positiiviselta, eivät ne kaikilta osin edelleenkään tukeneet sairaanhoitajien työtä riittävällä tasolla ja näin ollen tietojärjestelmien systemaattista seurantaa on syytä jatkaa.

Vertaisarvioitu. English summary. Lähtökohdat : Lääkärien arvioita potilastietojärjestelmistä on tutkittu vuosina 2010, 2014 ja 2017, mutta lääkärien käyttäjäkokemuksia tietojärjestelmistä johtamisen tukena ei ole aiemmin laajasti raportoitu. Menetelmät : Tutkimus perustuu ylilääkärien ja muiden johtavassa asemassa olevien lääkärien arvioihin tietojärjestelmien käytöstä johtamisen tukena. Tiedot kerättiin osana vuosien 2014 (n = 723) ja 2017 (n = 727) Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusta. Tulokset : Puolet vastaajista käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, terveyskeskuksissa muita harvemmin. Suurin osa koki joutuvansa hakemaan johtamiseen tarvitsemiaan tietoja monesta järjestelmästä. Tietojärjestelmien antama tuki toiminnan tehostamiselle oli parantunut kolmessa vuodessa. Tyytyväisimpiä johtamisen työkaluihinsa olivat yksityisen sektorin vastaajat. Päätelmät : Suuri osa johtamisasemassa olevista lääkäreistä käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, mutta kokee tiedon olevan hajallaan ja laadultaan epäluotettavaa. Lääkärien arviot pysyivät ennallaan vuodesta 2014 vuoteen 2017.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien ja foniatrian väitöstutkijat ja vastikään väitelleet lääketieteen tohtorit kokevat hyötyvänsä erityisesti biostatistikon, kielentarkastajan, tutkimushoitajan ja informaatikon palveluista. Niistä pitäisi tiedottaa nykyistä paremmin.

This study aims to investigate the role of the Finnish university libraries in facilitating open access (OA). Empirical data was collected during autumn of 2015 by interviewing employees responsible for activities related to open access in academic libraries. The interviews give a very clear picture of the role and the tasks of the Finnish university libraries in supporting open access. Firstly, the academic libraries operate as experts and consultants in open access practices. Secondly, work related to open access in the university libraries is strongly related to self-archiving (green OA) and institutional repositories maintained by the libraries. Thirdly, the university libraries could participate more actively in supporting open access but their potential to promote open access is tied to other actors – this describes the limited power of the academic libraries as actors in enabling open access. Through their services libraries are credible open access advocates but they need backing from open access decision-makers, in particular public authorities and research funders.

Tässä artikkelissa luodaan katsaus Kansalliskirjaston digitoitujen lehtiaineistojen avoimen datan tutkimuskäyttöön. Lehtiaineistoista julkaistiin vuonna 2017 vuodet 1771–1910 kattava datapaketti, ja sen tutkimuskäytöstä on kertynyt tähän mennessä hiukan yli vuoden kokemus. Sivuamme katsauksessa myös aineiston verkkokäyttöä tutkimuksessa. Esittelemme lisäksi myös ohjelmistorajapintoja, joiden kautta aineistoihin pääsee käsiksi.

Tutkimuksen arvioinnissa välineet ovat kehittyneet nopeammin kuin arvioinnin tekijöiden osaaminen. Helposti ja halvalla tuotettavaa bibliometristä dataa hyödynnetään rekrytointi- ja rahoituspäätöksissä usein käyttötarkoituksensa vastaisesti. Bibliometriikan asiantuntijoille ongelma on tuttu. Kirjastot toimivat vastuullisessa metriikassa viestinvälittäjinä, mutta tutkimuskulttuurin muuttamiseen tarvitaan koko tiedeyhteisön tukea. Non

Non

Päivittäin julkisuudessa keskustellaan tekoälystä ja tiedotusvälineissä uutisoidaan sen uusista saavutuksista. Usein pohditaan myös onko tekoälyllä samanlaisia kykyjä kuin ihmisillä, mikä on tietokoneen tekoälyn ja ihmisen suhde? Mitä on tietokoneen tekoäly? Voiko koneella olla tietoisuutta, korvaako tietokone tai robotti ihmisen? Entä onko tietokoneella moraalia? Kysytään siis, voisiko koneella olla inhimillisiä ominaisuuksia ja mitä ne silloin olisivat. Non

Tiedepolitiikan ja rahoittajien linjauksissa on korostettu yhä enemmän tutkimusaineistojen avointa saatavuutta. EU:n Horisontti 2020 -ohjelma edellyttää aineiston avaamista ja Suomen Akatemia vaatii rahoitushakemuksissa aineistonhallintasuunnitelmaa. Myös monet julkaisijat vaativat yhä useammin tutkimusdatan liittämistä artikkeleihin. Avoimuuden vaatimus tieteessä ei toki ole uusi keksintö, tietotekniikan kehitys vain tarjoaa sille uusia käytännön sovellutuksia. Mutta millaisia edellytyksiä tutkimusdatan avaamiseen ja jakamiseen käytännössä tällä hetkellä on? Tässä artikkelissa esiteltävä Helsingin yliopistossa tehty selvitys osoittaa, että nykyinen tutkimuskulttuuri ei ehkä kaikilta osin ole vielä valmis datan avaamiseen. Erityisenä ongelmana nousee esiin metadatan puutteellisuus.

English summary

Non

Researchers from University of Helsinki are working on intelligent, open-source requirements management platform with decision-support capabilities. This poster presents the planned research approach and expected deliverables.

This report summarises the papers and discussions presented at the Scholarly Journals and Research Data Seminar organised by the Federation of Finnish Learned Societies and the Finnish Association for Scholarly Publishing in February 2017. Stricter policies on storing research data in repositories and opening it are now being implemented. In fact, 27 per cent of research funders now require data archiving, including the Academy of Finland. The seminar brought together funders, researchers and representatives from journals and data archives to discuss how archiving and opening data should be carried out and the role played by journals. The questions asked included: Should journals require their authors to link their text to research data or should they only encourage such action? Should journals guide their authors to use central national or international data archives or should they establish their own separate data repositories, for example in connection with the Finnish national data service IDA? Non

Potilastietojärjestelmien toimintahäiriöt ja käyttövirheet vaikuttavat monin tavoin potilasturvallisuuteen. Erityisesti suunnittelematon käyttökatko sairaalaympäristössä – kuten hiljattain tapahtui HUS:ssa – aiheuttaa riskin, jota pitää pystyä hallitsemaan nykyistä paremmin.

A short, review paper at journal Informaatiotutkimus. The full text paper is in Finnish but the abstract in English: The importance of research data management planning is emphasized nowadays. The Open Science and Research Initiative (ATT), funders’ and publishers’ requirements put pressures to think how data is collected, organized, archived and shared. Currently, researchers are not always familiar with creating data management plans. The goal of on-going Tuuli-project is to develop a web-based data management planning tool for Finnish research organizations. The tool with templates and guides has potential to support researchers in writing plans for data management. Non

Tässä raportissa luodaan katsaus Suomi24-keskustelufoorumin aineistoon, joka on ollut saatavilla Kielipankissa keväästä 2015. Raportissa kuvataan aineiston syntytapaa ja kontekstia, eli Suomi24-informaatioarkkitehtuuria, aineiston määriä ja luonnetta, aineiston tallennusmuotoja, ja tapoja, joiden avulla tutkija voi aineistoon perehtyä. Lisäksi viritetään esimerkinomaisesti tutkimuksellisia näkökulmia, joihin aineistotyöskentelyllä voisi edetä. Digitaalisten tekstiaineistojen laajamittainen yhteiskuntatieteellinen tutkiminen on vasta aluillaan. Raportti tarjoaa taustan, jota vasten laajasta aineistosta tehtyjen yksittäisten hakujen tuloksia voi suhteuttaa ja tulkita. Lisäksi aineiston käyttöesimerkkien ja erilaisten lähestymistapojen esittely voi tarjota virikkeitä aineiston hyödyntämiselle omassa tutkimuksessa. Aineistoraportin tavoitteena on tuoda esille kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen aineistotutkimuksen mahdollisuuksia. Toivon mukaan näihin tarttuminen voi myös edistää analyysityökalujen kehittymistä tavalla, joka palvelee entistä paremmin paitsi eri tieteenalojen tutkijoita, myös journalisteja ja aiheesta kiinnostuneita kansalaisia.

Tämän pilottiprojektin tavoitteena oli pureutua tutkimusdatan hallinnan, käytön ja säilyttämisen problematiikkaan yhden Helsingin yliopistossa toimivan, kansainvälisen tutkimusryhmän kautta. Tarkoituksena oli, että projektin avulla selvitetään tutkijoiden tutkimusdataan tutkimusprosessin eri vaiheissa liittyviä käytäntöjä, kysymyksiä ja ongelmia. Työryhmän tuli pohtia kirjaston roolia jatkossa näissä kysymyksissä ja niiden ratkaisemisessa. Yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi pilottiprojektille asetettiinkin, että se antaa mahdollisuuden kartuttaa kirjastohenkilöstön aihepiiriin liittyvää osaamista. Lisäksi tavoitteena oli yleisemmällä tasolla pohtia, millaisin toimin käyttäjäystävällisen, integroidun informaatioympäristön rakentamista voitaisiin edistää. Pilotin kautta paljastui varsin karu todellisuus siitä, miten tutkijat kamppailevat työssään puutteellisen ohjeistuksen ja suunnittelun sekä olemattomien datanhallintaresurssien kanssa, käytännöllisesti katsoen ilman mitään käytännön tukea. Tutkijat toivoivat tietoa siitä, mihin paikkaan, millaista aineistoa ja kuinka paljon dataa voi tallentaa. Datarakenteen ja tiedostokuvausten osalta oli tarvetta apuun ja tukeen jo tutkimusprojektin suunnitteluvaiheessa. Tukea tarvittiin myös lupa-asioiden hoitamiseen, kuten datan omistus- ja käyttöoikeuksiin mm. projektin käynnistys- ja lopetusvaiheiden kirjauksiin sopimuksista. Tässä loppuraportissa työryhmä esittää useita ehdotuksia, joiden avulla tilannetta voitaisiin parantaa. Pilotin kuluessa kirjaston työryhmä on toiminut hyvässä yhteistyössä monien yliopiston sisäisten ja ulkoisten tahojen kanssa. Käsityksemme siitä, että tutkimusdataan liittyviä ongelmia ja käytännön toimintatapoja voi kehittää ainoastaan yhteistyössä monien eri tahojen kanssa, on entisestään vahvistunut. Tästä yhteistyöstä ja tehtäväjaosta eri toimijoiden kesken työryhmä tekee myös ehdotuksen. Helsingin yliopiston kirjaston rooliksi työryhmä ehdottaa datan hallintapalvelujen integrointia, koordinointia ja tukea, metadataan ja järjestelmien käyttöliittymiin (esim. haettavuus, linkitykset) liittyviä tehtäviä, tiettyä osaa koulutuksesta, viestintää, neuvontaa ja opetusaineiston valmistamista. Kirjasto toimii kaikilla kampuksilla ja on näin ollen lähellä kaikkien tieteenalojen tutkijoita. Siellä on kootusti eri tieteenalojen käytäntöjä tunteva ja tiedon järjestämisen, etsimisen ja tähän erikoistuneisiin tietojärjestelmiin perehtyneitä ammattilaisia. Olisi toivottavaa, että Helsingin yliopiston kirjasto entistä rohkeammin hakeutuisi yhteistyöhön tutkijoiden ja muiden yliopiston osaajien kanssa. Tulosta syntyy arjessa, "solmumaisesti" työskentelemällä. On tutkijoiden, tutkimustyön ja yliopiston etu, että työryhmän ehdottamiin toimiin tartutaan.

Yksinkertaisuus on vahva induktiivisen päättelyn periaate. Se on läsnä monessa arkielämän tilanteessa epäformaalina peukalosääntönä, jonka mukaan yksinkertaisin selitys on paras. Yksinkertaisuuden periaatetta, eli Okkamin partaveistä, voidaan soveltaa myös tilastollisen päättelyn pohjana. Sen formaali versio, niin sanottu lyhimmän kuvauspituuden periaate (MDL-periaate), asettaa vaihtoehtoiset hypoteesit paremmuusjärjestykseen sen mukaan, mikä niistä mahdollistaa aineiston lyhimmän kuvauksen, kun kuvaus sisältää myös itse hypoteesin. Kuvauspituuden määrittämiseksi sovelletaan informaatioteorian ja tiedon tiivistämisen menetelmiä. Esitän tässä kirjoituksessa joitakin informaatioteorian käsitteitä. Kirjoituksen jälkipuoliskolla käydään läpi MDL-periaatteen alkeita.

Artikkelissa tarkastellaan sitä, mitkä seikat liittyvät teknologian innovatiiviseen hyödyntämiseen koulun toiminnassa ja pedagogisissa käytännöissä sekä yleensä koulun kehittymiseen. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ”Innovatiivisen, kehittyvän koulun malli” ja sen teoreettiset lähtökohdat. Aineisto on koottu kuudesta koulusta, ja se koostuu opettajien ja rehtoreiden haastatteluista sekä oppituntien videoinneista. Artikkeliin on koottu parhaita esimerkkejä koulumallin kuvaamien ilmiöiden käytännöistä, jotka aikaisemman tutkimuksen perusteella edistävät koulun kehittämistä ja pedagogisten innovaatioiden leviämistä kouluyhteisössä. Koulujen välillä on suuria eroja yhteisöllisessä kehittämiskulttuurissa, mikä heijastuu myös pedagogisiin käytäntöihin. Uusia ilmiöitä näyttävät olevan koulun tietokäytännöt uuden teknologian keinoin ja oppilaiden informaalin oppimisen kautta opittujen taitojen käyttäminen hyväksi koulussa sekä oppilaiden osallistaminen koulutyöhön muutenkin kuin oppijan roolissa.

Kirjoittaja kuvaa omasta näkökulmastaan eroja Suomen ja Yhdysvaltain huippuyliopistojen välillä, vierailtuaan muutaman kuukauden sekä Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä että MIT:ssa. Tulivuorenpurkausten ja muiden esteiden jälkeen hän pääsee tapaamaan Turing-palkinnolla palkittua professori Barbara Liskovia kysyäkseen tältä salaisuutta menestykseen. Vertaisarvioimaton nonPeerReviewed