Search

Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani, miten muusikot hahmottavat metaforisesti käytettyjen liikeverbien merkityksiä rytmimusiikin kontekstissa. Erityisen tarkastelun kohteina ovat lähimerkityksisinä pidetyt intransitiiviverbit heilua, huojua ja keinua, kun niitä käytetään kuvailemaan esityksen rytmitaustaa eli komppia. Tutkimusaineiston hankin kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Kyselytutkimuksen informantteina toimi neljäkymmentä (40) ja haastattelujen kolme (3) suomalaista suomenkielistä muusikkoa. Kutsun löyhästi elisitaatioon perustuvaa haastattelumetodiani osallistuvaksi haastatteluksi, koska osallistuin aktiivisesti teemojen pohdintaan haastateltavien kanssa ja tilaisuudet muistuttivat välillä enemmän vapaamuotoisia keskusteluita tai ongelman ratkaisemista yhdessä kuin klassista tutkimushaastattelua, jossa tutkija kyselee ja informantti vastaa. Teoreettiselta viitekehykseltään tutkielmani perustuu kognitiivisen semantiikkaan, tarkemmin Ronald W. Langackerin hahmo/kehys -jakoon sekä George Lakoffin tunnetuksi tekemään kognitiiviseen metaforateoriaan. Olen erityisesti kiinnostunut siitä, mihin tutkimieni kaltaisten metaforisten ilmausten tuottaminen ja tulkinta perustuvat. Hypoteesinani pidän ajatusta, että on olemassa käsitemetafora KOMPPI ON LIIKKUVA OLIO. Lisäksi oletan, että tuo metafora ja sitä luonnollisessa kielessä edustavat ilmaukset, kuten komppi heiluu, komppi huojuu ja komppi keinuu, perustuvat pohjimmiltaan keholliseen kokemukseen, vaikka kulttuurinkaan merkitystä ei tule vähätellä. Analyysini osoittaa, että muusikot käsitteistävät verbejä varsin yhtäläisellä tavalla. Useimmat heistä pitävät keinuvuutta tavoiteltavana ominaisuutena kompista puhuttaessa, ja samoin useimmat heistä pitävän heilumista ja huojumista ei-toivottuina samassa kontekstissa. Informanttien näkemykset ovat varsin samankaltaisia siitäkin huolimatta, ettei osa heistä ollut koskaan edes kuullut käytettävän verbiä huojua kompin kontekstissa. Lisäksi haastateltavani kuvailevat erittäin yhtäläisellä tavalla sellaistenkin heille esittämieni liikeverbien merkityksiä, joita kukaan meistä ei ole koskaan kuvitellutkaan käytettävän musiikin kuvailemiseen. Muun muassa nämä havainnot tukevat hypoteesiani, että liikeverbien merkitys tarkastelemassani kontekstissa perustuu keholliseen kokemukseen. Kyse ei siis ole ammattislangista vaan kognitiivisesta prosessista ja sen kielentämisestä. Perinteisten paperille painettujen sanakirjojen ongelmana on melkein väistämättä se, etteivät ne anna riittävästi tietoa lekseemin merkityksistä ja käytöstä. Sähköisissä sanakirjoissa hakusanakohtainen tietomäärä voi olla painettuihin sanakirjoihin verrattuna helposti moninkertainen. Nykytekniikan avulla onkin mahdollista rakentaa eräänlaisia hypersanastoja, jotka sisältävät valtavasti lekseemin

Kandidaatintutkielma kertoo pelillisyydestä ja opetuksen monipuolistamisesta. Vuonna 2014 luotiin uusi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jossa mainittiin pelillisyys opetusta monipuolistavana opetusmenetelmänä. Tarve tutkia pelillisyyttä syntyi ilmiön ajankohtaisuudesta. Tutkielmassa pelillisyydellä käsitetään digitaalisia pelejä, joita käytetään kasvatuksellisessa tai opetuksellisessa kontekstissa. Monipuolinen opetus voi toteutua usealla tavalla, ja monipuolistamiseen voidaan päästä muuttamalla opetusta, vaihtelemalla opetusmenetelmiä tai muokkaamalla tilaa, jossa opetus tapahtuu. Opettajan rooli on merkittävä pelillisessä oppimisessa, siinä hän toimii enemmän mentorina ja ohjaajana. Kirjallisuudesta kävi ilmi, että pelit ja pelillinen maailma voi edistää oppilaiden sitoutumista opiskeluun ja lisätä itseohjautuvuutta, mutta lisää tutkimusta tulisi tehdä pelillisyyteen ja sen rinnakkaiskäsityksiin liittyen. This bachelor’s thesis is about game-based learning, gamification and diversifying education. In 2014 the Finnish curriculum was revised, and game-based learning was introduced as a teaching method towards diversifying education. The demand to study game-based learning originated from it being a current topic in the educational field. This study is focused on digital games, which are used in an educational or learning manner. Diverse education can be achieved in many ways, by changing the structure of teaching, alternating between different teaching methods or by transformation of the teaching environment or space. The teacher has a significant part to play when teaching with games and their role shifts from being a lecturer to a mentor. The literature shows evidence that games and the game world can enhance student engagement and increase independence, but yet there is a need for more research to be done about game-based learning and its parallel definitions.

Tutkin kandidaatintutkielmassani Kolmenlaista komppia. Verbien heilua, huojua ja keinua semantiikkaa populaarimusiikin kontekstissa intransitiiviverbien heilua, huojua ja keinua merkityksiä, kun niitä käytetään niiden metaforisessa merkityksessä kuvailemaan musiikkiesityksen komppia, rytmitaustaa. Tutkimus nojaa teoreettisen viitekehyksen osalta kognitiivisen kieliopin käsityksiin verbeistä prosessuaalisen relaation ilmaisijoina sekä niin ikään kognitiivisen kieliopin hahmo–kehys-jakoon. Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on selvittää, minkälaisia eroja musiikkiin ammattilaisen näkökulmasta suhtautuvat informantit näkevät näiden konkreettisessa perusmerkityksessään jopa synonyymeinä pidettyjen liikeverbien välillä. Lisäksi halusin selvittää, mitkä tekijät muusikoiden mielestä vaikuttavat siihen, että komppi heiluu, huojuu tai keinuu. Käytin metodinani kyselytutkimusta, ja keräsin aineiston kyselylomakkeilla. Informantteja oli 40. Kokemukseni perusteella muusikot ymmärtävät tutkimieni verbien kaltaiset metaforiset ilmaukset hyvin samalla tavalla ja niitä on täten myös helppo keksiä lisää. Kyse ei siis mielestäni ole slangista vaan jopa keholliseen kokemukseen perustuvasta kognitiivisesta prosessista. Tutkimukseni tukee tätä olettamusta: huomattavan suuri osa informanteista ei ole aikaisemmin edes kuullut käytettävän heilua-verbiä komppia kuvailtaessa, mutta heidän intuitiivinen käsityksensä sen merkityksestä ei juurikaan eroa niiden käsityksistä, jotka pitävät heilua-verbin käyttöä luontevana. Hypoteesini oli, että muusikoiden mielestä kompin keinuminen on jotain, johon soittotilanteessa yleensä pyritään, heiluminen jotain, jota soittotilanteessa koetetaan välttää ja huojuminen jotain, jota yleensä pyritään välttämään, mutta joka joskus myös soveltuu tietynlaiseen musiikkiin. Tutkimustulokset tukevat hypoteesiani vahvasti. Muusikot tarkastelevat prosesseja heilua, huojua ja keinua erityisesti omaa toimintaansa, soittamista, vasten. Ammattitaidon merkitys nousee vastauksissa vahvasti esiin. Myös musiikkiesityksen tempolla ja esitettävän materiaalin tyylilajilla nähdään kuitenkin olevan vaikutusta etenkin kompin keinuntaan. Nykytekniikalla on mahdollista luoda sähköisiä sanakirjoja, joihin mahtuu valtava määrä lekseemin käytön kannalta tärkeää tietoa. Uskon, että kandidaatintutkielmani kaltaisilla tutkimuksilla tulee olemaan oma roolinsa uudenlaisissa hypersanastoissa.