Search

Artikkelissa lähestytään perheiden talouskasvatusta ja perhesukupolvien välisiä suhteita laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineistona on syyskuussa 2021 Helsingin Sanomien keräämä ”Rahakysely”. Artikkelissa kysytään, miten informanttina oleva välisukupolvi, 74 vastaajaa 355:stä, kuvaa aikuistuville lapsille antamaansa talouskasvatusta, kuten neuvoja ja ihanteita. He pohtivat myös oman, lapsuudenperheessä saamansa talouskasvatuksen vaikutusta antamaansa kasvatukseen. Informanttien pääasiassa 1990-luvulla syntyneet lapset ovat aikuisuuteen siirtymisvaiheessa, mitä pidämme strategisena elämänvaiheena talouskasvatuksen ja taloustaitojen kannalta. Myös eriarvoisuus tulee näkyviin tässä vaiheessa. Toisen nuoren aikuistumista tuetaan perheessä rahallisesti ja toinen siirtyy aikuisuuteen velkataakka mukanaan. Aineistossa aikuistumisihanteiden normatiivisuus oli vahvaa. Hyvätuloisuutta ja vakavaraisuutta pidettiin usein tavoiteltavana aikuisuutena. Kysymys voi olla arvopuheen luonteesta, jossa ihanteilla on suuri rooli. Aineistoa voi luonnehtia myös keskiluokkaiseksi, sillä kysymys on pääosin hyvätuloisesta, korkeasti koulutetusta ja pääkaupunkiseudulla asuvasta vastaajakunnasta. Kovin yksiselitteisesti ja suoraviivaisesti eivät taloustaidot näytä siirtyvän sukupolvisuhteissa eteenpäin. Riippuu perhekulttuurista, paljonko lasten yksilöllisyyttä ja toimijuutta korostettiin niin välisukupolven omilta vanhemmiltaan saadussa kasvatuksessa kuin omille lapsille annetuissa neuvoissa., The article investigates the finance education and the relationships between family generations by qualitative research methods. The data is gathered by Helsingin Sanomat newspaper, in October 2021, and it was called “Rahakysely/Money Inquiry”. The article asks how the sandwich generation, 74 respondents out of 355 all of the respondents, describes the financial education, like advice and ideals, they give to their own children who are at emerging adulthood. They ponder how the financial education they have got in their childhood home, effects to it. Young adults, the children of the respondents, were born in the 1990’s. Age of 18-29 years is a strategic stage of life to get financial education and to learn financial skills. Inequality becomes also visible in this stage of life. One youngster is financially supported by the family, but the other one has a dept burden on his/her shoulders. In the data, the normativity of the maturing ideals was strong. Good salary and well-established status were regarded as a desirable adulthood. It can be the case of the value talk common in the data where the ideals have an important role. The data can be characterized as middle-classed because the respondents are mainly well-to-do, highly educated and living in the capital area. However, the financial skills seem not be transmitted in intergenerational relationships in a very self-evident or straightforward way. It depends on the family culture how much the individuality and agency of the child were emphasized both in the education the sandwich generation got from their parents and the advice they gave to their own children.