Search

Riikka Suomisen artikkeli käsittelee reproduktion murrosta naisten lisääntymiseen liittyvien toiveiden ja pyrkimysten kautta 1900-luvun alun Suomessa. Reproduktion murros viittaa 1900-luvun alkupuoliskolla tapahtuneeseen väestölliseen muuntumiseen, jolloin lasten saamiseen liittyvä ajattelu ja toimintamallit muuttuivat ja kokonaishedelmällisyys pieneni pysyvästi. Suominen tuo tutkimuksessaan esille, millaisia lastensaantiin liittyviä toiveita ja -pyrkimyksiä naisilla oli 1900-luvun alun Suomessa. Hän lähestyy kysymystä kolmesta näkökulmasta: millaisia pyrkimyksiä naisilla oli saada lapsia, säännöstellä syntyvyyttä ja keskeyttää raskaus?

Obesity predisposes people to numerous morbidities and less well-known reproductive problems. In women, obesity increases the risk of infertility and polycystic ovary syndrome (PCOS). In men, obesity impairs reproductive health and is associated with testosterone (T) deficiency. Since the above-mentioned problems affect a significant proportion of the population, this study focuses on the association between early risk factors and reproductive problems, providing a great opportunity to identify the sensitive time periods for preventive actions. The aim of this study was to assess the impact of prenatal factors, birth weight (BW), and BMI, from birth until middle age, on sex hormone levels and reproductive function in both women and men. The study populations (women and men with impaired reproductive function, women with PCOS and men with low T at age 31) were derived from the Northern Finland Birth Cohort 1966 with additional data from the Finnish Medical Birth Register. Multiple confounding factors, such as socioeconomic and lifestyle factors, marital status, attempts to have children, and adult obesity, could be considered. The results revealed that in girls, obesity in mid-childhood and especially in puberty — and in boys, low BMI in early childhood — predicted impaired reproductive function, as well as an increased risk of childlessness regardless of confounding factors. In boys, overweight and obesity in early childhood was associated with a decreased risk of infertility, but BMI from mid-childhood onwards did not affect their subsequent reproductive function. Both women with PCOS and men with low T at age 31 already had higher weight gain from childhood onwards; their weight gain began earlier, and their BMIs remained higher until age 46. In boys, maternal obesity was associated significantly with later T deficiency, suggesting that metabolic factors during pregnancy affect boys’ endocrine function later in life. Lower BW and prematurity in girls were associated with PCOS later in life. Given the well-known health risks related to obesity and the steadily rising prevalence of maternal obesity, the study results emphasize the importance of preventing obesity, maintaining an optimal growth during childhood, and preventing maternal obesity, as all these factors affect reproductive health later in life. Tiivistelmä Lihavuus aiheuttaa monien sairauksien lisäksi myös merkittäviä lisääntymisterveyden ongelmia ja lisää riskiä lapsettomuudelle. Lihavuus lisää naisilla munasarjojen monirakkulaoireyhtymän (PCOS) ja miehillä mieshormonivajeen riskiä. Nämä ongelmat koskettavat merkittävää osaa väestöstä. Tämä tutkimus antaa mahdollisuuden tunnistaa varhaisten riskitekijöiden yhteyksiä lisääntymisterveyden ongelmiin ja siten löytää keinoja oikea-aikaisiin ennaltaehkäiseviin toimiin. Tässä tutkimuksessa arvioitiin raskauden aikaisten tekijöiden, syntymäpainon ja painoindeksin (BMI) kehityksen vaikutusta hormonaalisiin muuttujiin ja lisääntymisterveyteen sekä naisilla että miehillä keski-ikään saakka. Tutkimuspopulaatiot (lapsettomuudesta kärsivät naiset ja miehet, PCOS-naiset sekä miehet, joilla todettiin mieshormonivaje 31-vuotiaana) koostuivat Pohjois-Suomen syntymäkohortista 1966, johon yhdistettiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen syntymärekisterin tietoja. Tutkimusaineisto mahdollisti useiden sekoittavien tekijöiden, kuten sosioekonomisen aseman, elintapojen, siviilisäädyn, lapsitoiveen ja aikuisiän lihavuuden, huomioimisen analyyseissa. Tutkimuksessa havaittiin, että keskilapsuuden ja murrosiän lihavuus tytöillä ja varhaislapsuuden matala BMI pojilla olivat yhteydessä lapsettomuusongelmiin ja riskiin jäädä myöhemmin lapsettomaksi siviilisäädystä riippumatta. Toisaalta poikien ylipaino ja lihavuus varhaislapsuudessa, mutta ei enää sen jälkeen, vähensivät lapsettomuusongelmien riskiä. Sekä PCOS-naisilla että 31-vuotiaana mieshormonivajeesta kärsivillä miehillä todettiin suurempi painon kertyminen jo varhaislapsuudessa, ja BMI pysyi korkeampana kuin kontrolleilla aina keski-ikään saakka. Pojilla äidin lihavuus liittyi merkittävästi itsenäisenä riskitekijänä myöhempään mieshormonivajeeseen viitaten siihen, että raskauden aikaiset aineenvaihdunnalliset tekijät vaikuttavat merkittävästi myöhempään hormonaalisen toimintaan. Tytöillä matalampi syntymäpaino ja ennenaikaisuus lisäsivät riskiä PCOS:lle. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat synnyttäjien ylipainon ja lapsuusiän lihavuuden ehkäisemisen sekä optimaalisen kasvun tukemisen tärkeyttä, varsinkin kun otetaan huomioon lihavuuteen liittyvät muut terveysriskit ja synnyttäjien ylipainon jatkuva lisääntyminen, koska nämä kaikki vaikuttavat myöhempään lisääntymisterveyteen.

Diapause in seasonal environments allows insects to survive adverse seasons. However, individuals can sometimes enter a prolonged diapause for more than a year, and also skip favourable seasons, which can bring additional costs through e.g. loss of metabolic resources. At the same time, prolonged diapause can be beneficial if it allows individuals to have a risk-spreading strategy to skip potentially suboptimal breeding seasons. We studied if prolonged diapause (2-year diapause) negatively affects the fertility and fitness of female and male Colorado potato beetles (Leptinotarsa decemlineata) compared to control (1-year diapause) beetles. We also tested the parental effects on the subsequent chemical stress tolerance of their offspring. We found that prolonged diapause carried fertility costs only for females who were less fertile than the control females. However, no differences in fertility were observed in males. Furthermore, prolonged diapause in females resulted in offspring with lower larvae-to-adult survival even though these offspring had accelerated development times. In contrast, paternal diapause duration had no effects on their offspring larvae-to adult survival, but prolonged diapause males sired offspring with slower development times than control males. Perhaps to compensate the costs related to prolonged diapause both older parents produced or sired offspring with higher body mass than control parents. Despite the differences in emergence mass, parental diapause duration did not affect offspring insecticide stress tolerance. The difference between females and males most likely results from the observed differences in prolonged diapause females’ capacity to fight against cellular oxidative damage which was poorer compared to the control females. Even though prolonged diapause allows individuals to have a risk-spreading strategy it carries sex-specific fertility and fitness costs indicating that selection could favour this in males but not in females.

This study proposed a multi-criteria evaluation system for arable land resources by combining the soil integrated fertility index (IFI) with a soil cleanliness index (based on heavy metals and metalloid content). A total of 16 typical arable land units in Chongming District, China, were evaluated using the proposed evaluation system based on 104 collected soil samples in 16 towns. The comprehensive soil evaluation scores of arable lands in 16 towns were in the range of 90.7 to 99.2 with a mean of 96.2, indicating that the arable land in all 16 towns was at the level of excellent (≥ 90.0). Lower cleanliness indices had a significant impact on the final evaluation score. In comparison with single-index evaluation systems (i.e., the IFI or soil cleanliness index), the proposed multi-criteria system better reflects the quality of the soil. In the practice of arable land requisition and subsidy policy, the proposed multi-criteria evaluation system not only encourages farmers to preserve arable lands during farming but also helps agricultural authorities make effective and reliable management decisions. Electronic supplementary material The online version of this article (10.1007/s10661-019-8023-x) contains supplementary material, which is available to authorized users.

Sexual selection results from competition between individuals over access to gametes of the opposite sex. Starting with anisogamy, with females producing larger and fewer gametes than males, females usually invest more in reproduction and thus have lower potential reproductive rates than males. Therefore males are traditionally suggested to compete over females whereas females are choosy. The different evolutionary interests between the sexes result in different selection regimes considering e.g. mating rates. In some species, this conflict is even seen as apparent struggles between males and females over mating decision and/or duration, resulting in antagonistic coevolution with both sexes evolving adaptations to gain more control over the other sex. In this thesis, I studied the role of A. paludum female abdominal spines as an adaptation to reject male mating attempts. I studied both the effect of polyandry and multiple matings on female fecundity to distinguish between the potential material and genetic benefits from mating to females. I also explored the role of various male and female morphological traits on precopulatory sexual selection and the consequent female reproductive output. My results show that female abdominal spines are likely evolved through arms races between the sexes to increase female control over mating decision but according to my studies, female spines are not under active selection. Instead, certain male morphological types were more successful in achieving matings, and mating with these males also increased female fecundity. I found that multiple matings increase female fecundity up to a point, supporting a theory of optimal female mating rate. According to my results, the benefits from multiple mating to A. paludum females result from material origin whereas polyandry per se is even detrimental to female fecundity. Tiivistelmä Seksuaalivalinta on pohjimmiltaan seurausta yksilöiden välisestä, lisääntymiseen liittyvästä kilpailusta toisen sukupuolen sukusoluista. Seksuaalivalinta on evoluutiomekanismi, joka osaltaan on johtanut sukupuolten välisiin eroihin monissa morfologisissa ja käyttäytymiseen liittyvissä ominaisuuksissa. Sukupuolet eroavat jo siinä, että naaraat tuottavat vähemmän mutta suurempia sukusoluja kuin koiraat. Koska sukupuolet siis investoivat lisääntymiseen jo alkuvaiheessa eri tavalla, niiden välillä on aina jonkin asteinen seksuaalikonflikti. Konfliktin taustalla on sukupuoliin kohdistuva erilainen valintapaine; koiraat saavuttavat usein optimaalisen hedelmällisyytensä suuremmilla parittelujen määrällä kuin naaraat. Joillakin eläinlajeilla seksuaalikonflikti on niin ilmeinen, että se ilmenee koiraan ja naaraan välisinä kamppailutilanteina parittelupäätöksen ja/tai parittelun keston suhteen. Seksuaalikonflikti voi johtaa molemmilla sukupuolilla erilaisiin sopeumiin, jotka lisäävät yksilön kontrollia parittelujen suhteen. Tässä väitöskirjatyössä tutkin naaraan takapäässä sijaitsevien abdominaalisten piikkien merkitystä järvivesimittari A. paludum-naaraiden kyvyssä torjua parittelemaan pyrkiviä koiraita. Tutkin myös polyandrian ja toistuvien parittelujen vaikutusta naaraan hedelmällisyyteen saadakseni selville, lisäävätkö koiraasta johtuvat mahdolliset materiaaliset tai geneettiset tekijät naaraan hedelmällisyyttä. Lisäksi selvitin useiden koiraan ja naaraan morfologisten ominaisuuksien yhteyttä parittelua edeltävään seksuaalivalintaan sekä naaraan hedelmällisyyteen. Tulokseni osoittavat, että naaraan abdominaaliset piikit ovat todennäköisesti kehittyneet seksuaalikonfliktin seurauksena lisäämään naaraan kontrollia parittelupäätöksen suhteen. Niihin ei kuitenkaan nykyisellään näytä kohdistuvan merkittävää valintapainetta. Sen sijaan morfologialtaan tietynlaiset koirastyypit vaikuttavat olevan aktiivisen valinnan kohteena ja parittelu tällaisten koiraiden kanssa lisää myös naaraan hedelmällisyyttä. Toistuvat parittelut saman koiraan kanssa lisäävät naaraan hedelmällisyyttä tiettyyn optimiin asti, mikä tukee teoriaa optimaalisesta parittelujen määrästä. Sen sijaan polyandria itsessään vaikuttaa naaraan hedelmällisyyteen jopa heikentävästi. Niinpä A. paludum-naaraiden saama hyöty useista paritteluista näyttää olevan materiaalista, kun taas polyandriasta saatavia geneettisiä etuja ei tässä tutkimuksessa tullut ilmi.

Terhi Kemilä (2016). Lapsettomuustutkimuksiin hakeutuvien naisten näkemyksiä painonhallinnan, ravitsemuksen ja liikunnan vaikutuksesta hedelmällisyyteen. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 40 s., 3 liitettä. Lapsettomuuden on arvioitu yleistyneen viime vuosikymmeninä, Suomessa lapsettomuushoitoihin hakeutuvien määrä on ollut hienoisessa nousussa. Elintapojen vaikutusta hedelmällisyyteen on tutkittu laajasti ja tiedetään, että yli- ja alipaino, ravitsemus sekä liikunta vaikuttavat naisten hedelmällisyyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lapsettomuustutkimuksiin hakeutuvien naisten näkemyksiä elintapojen vaikutuksesta hedelmällisyyteen. Elintavoilla tässä tutkimuksessa tarkoitettiin painonhallintaa, ravitsemusta ja liikuntaa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella ensimmäistä kertaa lapsettomuustutkimuksiin hakeutuvilta ja lapsettomuushoidot enintään viisi vuotta sitten aloittaneilta naisilta (N=222). Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä, dikotomisia vaihtoehtoja ja kaksi avointa kysymystä. Aineiston analyysimenetelminä olivat ristiintaulukointi, χ 2 -testi ja binäärinen logistinen regressioanalyysi. Tutkimus osoitti, että ylipainoiset ja lihavat naiset kokivat enemmän tarvetta muuttaa elintapoja kuin normaalipainoiset (p=

Parasites take their resources from hosts and thus directly reduce available resources for hosts’ own body functions, such as growth and reproduction. Furthermore, parasite infections cause significant indirect costs to their hosts in terms of increased investments on immune defense. In this study, we investigated the impact of parasite infection on the sperm quality and expression of secondary sexual ornamentation (saturation of the red abdominal colouration and number of breeding tubercles) in the Eurasian minnow (Phoxinus phoxinus). We exposed minnows to a high and low dose of common nonspecific fish ectoparasite, the glochidia larvae of duck mussel (Anodonta anatina) and tested whether parasite infection leads to trade-off in sperm quality and/or ornamental expression. We found that glochidia infection reduces the curvature of the sperm swimming trajectory, number of breeding tubercles, and possibly male competitive ability, but does not affect expression of male color ornamentation. Furthermore, glochidia infection was found to reduce sperm motility, but only when all the noninfected individuals were excluded from the model. Supporting one of the predictions by phenotype-linked fertility hypothesis both in highinfection and low-infection group male breeding colouration was positively associated with sperm quality. Our results suggest that although glochidia infection may have negative impact on male reproductive success, parasite-induced costs may not create strong trade-off between breeding colouration and sperm quality or that such trade-off become detectable only in resource-limited conditions. peerReviewed

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lonkan tekonivelleikkauksen vaikutusta lisääntymiseen hedelmällisessä iässä olevilla potilailla. Nykykäsityksen mukaan lonkan tekonivel ei vaikuta raskauteen ja synnytykseen, eikä myöskään raskaus ja synnytys vaikuta lonkan tekonivelen pysyvyyteen. Tämän tiedon pohjalta tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, onko lapsien syntyvyys yhtä suuri lonkan tekonivelleikkauksen läpikäyneillä potilailla kuin vakioidulla verrokkiväestöllä, jolla ei ole lonkkatekoniveliä. Tutkimus on valtakunnallinen, ja siihen sisällytettiin kaikki Suomessa vuosina 1985-2006 lonkan tekonivelleikkauksen läpikäyneet potilaat, jotka olivat leikkaushetkellä hedelmällisessä iässä (miehet 15–49-vuotiaita, naiset 15–45-vuotiaita). Tutkimusväestö koostui 5863 potilaasta, ja heille valittiin jokaiselle kolme verrokkia. Tutkimuksessa analysoitiin lasten syntyvyys tutkimus- ja verrokkiväestöissä, ja käytettiin Coxin regressionanalyysiä selvittämään todennäköisyys lapsen saantiin kummassakin väestössä. Seuranta-ajan keskiarvo oli miehille 11,2 vuotta ja naisille 14,1 vuotta, ja seuranta-aikana ensimmäisiä tekonivelleikkauksen jälkeisiä lapsia syntyi lonkan tekonivelpotilaille yhteensä 435 kappaletta ja verrokeille ilman tekoniveltä 2213 kappaletta. Tärkeimpänä havaintona totesimme, että lonkan tekonivelpotilaat saavat vähemmän lapsia kuin verrokit ilman lonkan tekoniveltä. Vaikka otimme sekoittavina tekijöinä huomioon iän seurannan alussa, aiempien lasten lukumäärän, siviilisäädyn, sekä diabetes- ja nivelreumadiagnoosit, lonkan tekonivelpotilaiden todennäköisyys saada lapsia lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen oli merkittävästi pienempi kuin verrokkiväestön, jolle ei lonkan tekoniveltä ole asetettu.

This paper analyzes the effects of job displacement on fertility using Finnish longitudinal employer-employee data (FLEED) matched to birth records. We distinguish between male and female job losses. We focus on couples where one spouse has lost his/her job due to a plant closure or mass layoff and follow them for several years both before and following the job loss. As a comparison group we use similar couples that were not affected by job displacement. In order to examine the possible channels through which job loss affects fertility we examine also the effect on earnings, employment and divorce. The results show that a woman?s own job loss decreases fertility mainly for highly educated women. For every 100 displaced females there are approximately 4 less children born. A man?s job loss has no significant impact on completed fertility.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. I denna avhandling granskas tre modeller i vilka den gemensamma nämnaren är fertilitet. Syftet med avhandlingen är att granska fertilitet både ur ett mikro- och ett makroperspektiv. Hur påverkar ekonomiska faktorer fertiliteten och hur ter sig den ekonomiska tillväxten då mänskligt kapital orsakar tillväxten och fertiliteten är endogen. Fertilitet och befolkningstillväxtens inverkan på ekonomin har intresserat nationalekonomer redan länge. Den fortfarande kanske mest kända teorin om hur befolkningsökning och ekonomi hänger samman är antagligen Thomas Malthus mycket berömda teori från 1700-talet. I sin teori argumenterar Malthus för att inkomsterna per person alltid kommer att bibehållas på subsistensnivå. På 1960-talet började man granska många fenomen som tidigare ansetts som icke-ekonomiska ur ett mikroekonomiskt perspektiv. Denna utvidgning av nationalekonomins traditionella område omfattade bland annat den produktionen som sker i hemmen i form av t.ex. måltider och barn. Gary S. Becker var den första som utvecklade en mikroekonomisk modell om fertilitet. I kapitel två av detta arbete behandlas Beckers och Barros mikroekonomiska modell om fertilitet (1988). Till skillnad från tidigare mikroekonomiska modeller om fertilitet införs i denna modell altruism i föräldrarnas efterfrågan på barn. Föräldrarna maximerar som en följd av altruismen en dynastisk nyttofunktion och resultatet är att fertiliteten beror positivt av graden av altruism, barns överlevnadsmöjligheter och den reella räntan. Oberoende av om föräldrarnas motiv för att ha barn är rent altruistiska eller inte så är barnens kvalitet eller mängden mänskligt kapital som barnen besitter en faktor som påverkar föräldrarnas beslut om antalet barn de vill ha. Föräldrarnas beslut angående kvantitet och kvalitet på barn kan ej granskas skilt för sig. De endogena tillväxtmodellerna som började utvecklas på 1980-talet undersöker de interna faktorerna i ekonomin som påverkar tillväxten bl.a. fertiliteten. Dessa tillväxtmodeller betonar det mänskliga kapitalets viktiga roll för den ekonomiska tillväxten i motsats till de nyklassiska modellerna som såg den exogent givna teknologiska utvecklingen som den viktigaste orsaken till tillväxt. De två andra modellerna som granskas i min avhandling är endogena tillväxtmodeller vilka båda använder sig av Beckers och Barros modell om fertilitet och i vilka det mänskliga kapitalet är avgörande för den ekonomiska tillväxten. I Beckers, Murphys och Tamuras modell (1990) utgår man från att avkastningen på investeringar i det mänskliga kapitalet ökar då mängden mänskligt kapital ökar. Modellen implicerar två olika samhällen, ett i vilket det finns lite mänskligt kapital och fertiliteten är hög och ett annat i vilket det finns få barn och mycket mänskligt kapital. Till sist diskuteras Nis och Wangs modell (1994) i vilken staten uppbär inkomstskatt för att finansiera det offentliga skolsystemet.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Työ on jatkoa laajemmalle Namibian luterilaisen kirkon kirkonkirjoihin perustuvalle väestöhistorialliselle tutkimushankkeelle, josta on aikaisemmin saatu tuloksia Ambomaan osalta. Tässä on aineistona Kavangon alueelta kerätty aineisto vuosina 1935-1985 avioituneista. Tavoitteena oli arvioida aineiston laatua ja analysoida hedelmällisyyttä ja kuolleisuutta alueella sekä niissä viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia. Tuloksia verrataan projektin pääaineistoon Ambomaalta. Kavangon kirkonkirja-aineisto on pieni. Kolmen seurakunnan - Nkurenkurun, Mupinin ja Ruparan kirkonkirjoista on perherekonstituutio-menetelmällä kerätty tiedot 890 pariskunnasta, joissa on 886 miestä ja 885 naista (osa avioituu uudestaan) sekä 3289 lasta (joista 42 ottolasta). Kirkonkirjoista on kerätty tiedot avioitumisesta, kuolemista, syntymistä, kasteista, muutoista, seurakunnista erottamisista ja takaisinotoista. Perheitä on seurattu vuoden 1995 loppuun. Aineiston laatu osoittautui selkeästi Ambomaan aineistoa huonommaksi. Kavangolla kirkonkirjoja ei ole pidetty niin tarkasti kuin Ambomaalla. Erityisesti syntymähetki- ja kuolinhetkitiedot oli huonommin tiedossa. Hedelmällisyydessä on Kavangon kirkonkirja-aineistossa nähtävissä selkeä nousu 50- ja 60-luvulla sekä pudotus 70-luvulla. Mahdolliset muutokset peittyvät kuitenkin lasten kasteiässä tapahtuvien muutosten alle. Todennäköisesti hedelmällisyys on pysynyt varsin korkeana ja kokonaishedelmällisyysluku lähellä seitsemää koko tarkastelujakson ajan, eli ainakin yhtä korkealla kuin Ambomaalla. Hedelmällisyyden täsmällisemmän tason ja siinä tapahtuvien muutosten estimointi edellyttäisi jonkinlaista tietoa lapsikuolleisuuden tasosta ja ikäjakaumasta. Lisäksi selvää lienee, että ennen avioitumista synnyttäneiden naisten määrä on noussut, mikä näkyy myös nuorten naisten hedelmällisyyden kasvuna. Kavangon kirkonkirja-aineisto on liian pieni miesten kuolleisuuden vuosittaisen tason laskemiseksi tai edes kehityksen suunnan arvioimiseksi. Käyttämällä vuoden 1991 väestölaskennan lapsikuolleisuustietoja estimoinnissa saatiin jaksolle 1960-1995 miesten elinajanodotteeksi syntyessä 57.5 vuotta, mikä on 3-4 vuotta vähemmän kuin Ambomaalla. Lisäksi näyttäisi siltä, että myös Kavangolla Ambomaan tavoin kuolleisuus olisi alhaista jo 60-luvulla, joten kuolleisuudessa olisi tapahtunut voimakas lasku jo aikaisenunin. Kuten Ambomaallakin, naisten kuolemat on merkitty Kavangolla kirkonkirjoihin huonommin kuin miesten. Ambomaalla naisten kuolleisuuden analyysin mahdollisti kirkonkirjoihin merkittyjen kuolemien riittävän kattava keskittyminen 20-39 -vuotiaisiin. Kavangolla tällaista keskittymää ei ole ja aineisto on liian pieni naisten kuolleisuuden analyysia varten. Lasten kohdalla tilanne on sama, kuolemantapauksia on aineistossa liian vähän. Jonkinlaisen arvion lasten (tai imeväisikäisten) kuolleisuudesta voisi ehkä tehdä, jos olettaisi hedelmällisyyden vakioksi ja erot aineistosta lasketussa hedelmällisyydessä johtuisivat vain ennen kastamista kuolleista lapsista. Mutta Ambomaallakin havaittiin vaihtelua hedelmällisyydessä.