Search

Fluent transitions to higher education are a common concern, especially in highly selective Finnish teacher education (TE). This study examined the fit between the matriculation examination (ME) results and the selection criteria applied in TE. We studied the accepted applicants in Finland in 2013–2015 (n = 5116), and both the accepted and rejected applicants at the University of Oulu in 2015 (n = 2170). Among the accepted applicants, the ME typically consisted of mother tongue, advanced syllabus English, basic syllabus mathematics, psychology, and health education. The various selection criteria did not directly differentiate the applicants with respect to the ME. The two strongest predictors in the ME for acceptance to TE were the choice of and performance in advanced syllabus mathematics and psychology. The results are discussed in light of selection criteria and TE.

ti Oppimisanalytiikan eettiset kysymykset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta viimeaikaisessa tutkimuksessa. On tunnistettu, että eettiset kysymykset sisältävät ristiriitaisuuksia, eivätkä nykyiset ohjeistukset tarjoa riittävästi tukea eettisten kysymysten ratkomiseen eri konteksteissa. Tämä artikkeli jäsentää oppimisanalytiikan eettisiä kysymyksiä ja niiden ratkaisuehdotuksia tarkastelemalla, 1) millaisten viitekehysten avulla eettisiä kysymyksiä on jäsennetty aiemmissa tutkimuksissa, sekä 2) millaisia eettisiä haasteita ja niiden ratkaisuehdotuksia on tunnistettu oppimisanalytiikan eri toimijatasoilla. Tulosten perusteella lainsäädännön näkökulmien hyödyntäminen viitekehyksenä on ollut jäsentynyttä, ja toimijatasoilla eettisiä haasteita on tarkasteltu eniten instituutioiden näkökulmasta. Oppimisanalytiikan taustalla vaikuttavien arvojen ja epistemologisten käsitysten tekeminen näkyviksi sekä oppimisen tutkimuksen linkittäminen eettisten kysymysten tarkasteluun nousivat tärkeiksi kehittämiskohteiksi. Lisäksi opiskelija- ja henkilökuntatason näkökulmien tarkastelu tarkentaa eettisten kysymysten tarkastelua ja tuo uusia näkökulmia niiden ratkaisemiseen eri käyttökonteksteissa.

Vocational education and training (VET) remain overlooked in learning analytics (LA) research. This systematic literature review, using four databases and other sources, was carried out by analyzing selected 60 articles (2012–2017) to study the levels and stages of education that the reviewed LA literature examined. The review indicated that most of the analyzed papers focused on the course level, followed by student and institution levels in higher education. Few empirical studies have addressed LA use during the VET stage, particularly at the governmental level. We also considered ethical concerns and recommendations for further LA development in VET. It is suggested to use LA in knowledge transfer and integration between the classroom and workplace.

Tiivistelmä Suomen koulutusjärjestelmässä yläkoululaisten ja lukiolaisten valinnat vaikuttavat ratkaisevasti heidän mahdollisuuksiinsa päästä yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja myöhemmin työelämään. Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta lukiolaisten ainevalintojen merkityksestä yliopistojen opiskelijavalinnassa. Tutkimus koskee edustavasti kaikkia Suomen yliopistoja. Tämä raportti tarkastelee lukion ainevalintojen merkitystä yleensä, mutta nostaa esille koulutusalojen ja lukion oppiaineiden sukupuolittumista ja tämän sukupuolittumisen vaikutuksia yliopistojen opiskelijavalinnassa. Lukio on kokonaisuutena naisvaltainen: vuosien 2013–15 ylioppilaista 57 % oli naisia ja naiset ovat ylioppilaskokeessa myös arvosanoiltaan keskimäärin miehiä parempia, poikkeuksina pitkä englanti ja pitkä matematiikka. Kielivalinnat ovat naisvaltaisia, joskin äidinkielten ja pitkän englannin osalta vain samassa määrin kuin lukiokoulutus yleensä. Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä on tärkeä sukupuolittumisen näkökulmasta. Matematiikan valinta saa laajemman merkityksen, koska se ohjaa myös ylioppilaiden reaaliainevalintoja. Matematiikka ja reaaliaineet yhdessä taas profiloivat sekä yliopistojen koulutusaloja että niiden opiskelijavalintaa. Reaaliaineista fysiikka on hyvin miesvaltainen, kun taas terveystieto, psykologia, uskonto ja biologia ovat hyvin naisvaltaisia. Yliopistojen koulutusalat ovat erilaisia työelämän näkökulmasta katsottuna. Miesvaltaisuus on suurimmillaan tekniikassa, kauppatieteissä ja luonnontieteissä, jotka ovat suuria aloja ja johtavat usein elinkeinoelämän palvelukseen. Monet naisvaltaisimmista aloista taas kouluttavat lähinnä julkiselle sektorille. Työelämän sukupuolittumiseen liittyvät näkökulmat, kuten palkka- ja urakehitys sekä työllistyminen ovat yhteydessä koulutusalaan ja edelleen lukion ainevalintoihin, mutta ne eivät ole tämän työn tutkimuskohde. Tässä esiteltävä tasa-arvoteko on raportti ”Lukion ainevalinnat ja tasa-arvo”. Taustalla on työryhmä, johon kuuluvat Oulun yliopiston professorit Jouni Pursiainen (kemia, Oulun yliopiston LUMA-keskus), Jarmo Rusanen (maantiede), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) sekä koulutusdekaani Sari Harmoinen (kasvatustieteet). Myös tohtorikoulutettavat Satu Kaleva ja Jenni Kunnari toivat hyviä näkökulmia mukaan raporttiin. Tutkimus alleviivaa niitä koulutuspolkujen tienhaaroja ja valintoja, jotka johtavat yliopistoissa eri koulutusaloille ja myöhemmin eriyttävät myös työelämää. Ei ole meidän tehtävämme kertoa nuorille mihin heidän tulisi pyrkiä henkilökohtaisessa elämässään. Sen sijaan piirrämme karttaa, jonka avulla matka tavoitetta kohti helpottuu. Toivomme, että tieto vaihtoehtoisista päämääristä ja niihin johtavista poluista helpottaisi valintojen tekemistä. Valinnoilla on myös tasa-arvoulottuvuus.

Tiivistelmä Lukio on luonteeltaan yleissivistävä koulu, jonka tavoitteena on opiskelijoiden kasvattamisen lisäksi tukea valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi lukion tehtävänä on avata polku korkea-asteen opintoihin. Moni lukiolainen kuitenkin joutuu jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan tekemään ainevalintapäätöksiä, joiden vaikutukset voivat olla kauaskantoisia. Esimerkiksi valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä voi olla vahva suunnannäyttäjä jatko-opintopyrkimyksissä.