Search

Tiivistelmä – Referat – Abstract Sinkin puutos on yksi yleisimmistä ravintoaineiden puutoksista ja sen esiintyvyys on korkeaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sinkki on tärkeä hivenaine normaalin kasvun ja kehityksen kannalta. Sinkin puutos johtuu sen riittämättömästä saannista tai huonosta hyödynnettävyydestä. Yksipuolinen kasviperäinen ruokavalio, joka sisältää vain vähän eläinkunnan tuotteita on yhdistetty sinkin puutokseen. Fytaatti on sinkin imeytymistä vähentävistä tekijöistä merkittävin. Ravinnon fytaatin ja sinkin suhdetta kutsutaan fytaatti-sinkkisuhteeksi, joka on sinkin hyödynnettävyyttä kuvaava indikaattori. Sinkin puutoksen riskiryhmään kuuluvat lapset ja nuoret, raskaana olevat naiset ja yksipuolista ravintoa syövät henkilöt. Mosambik on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan köyhimmistä maista, joissa väestö on nuorta. Mosambikissa raskaudet nuorella iällä ovat yleisiä ja tekevät nuorista naisista sinkin puutokselle alttiin ryhmän. Tutkielman tavoitteena oli tutkia Mosambikilaisten nuorten tyttöjen ruokavalion sinkin ja fytaatin lähteitä sekä ruokavalion yhteyttä tyttöjen seerumin sinkkipitoisuuteen. Muita tavoitteita oli kuvailla ja vertailla eri alueiden sinkin ja fytaatin saantia, seerumin sinkkipitoisuutta ja sinkin puutoksen esiintyvyyttä nälkä- ja satokauden aikana kolmella eri tutkimusalueella. Tutkielmassa käytettiin vuonna 2010 kerättyä ZANE-tutkimuksen aineistoa. ZANE-tutkimus on Helsingin yliopiston toteuttama poikkileikkaustutkimus, jossa kerättiin tietoa 14-19-vuotiaiden tyttöjen ravintoaineiden saannista ja ruoankäytöstä. Aineisto on kerätty Mosambikista, Zambézian maakunnasta Quelimanen, Maganja da Costan ja Morrumbalan alueilta. ZANE-tutkimuksessa ruoankäyttötietoja kerättiin 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelulla ja ruoankäyttökyselylomakkeella. Seerumin sinkkipitoisuus on analysoitu verinäytteestä. Tässä tutkielmassa ruokavalio pisteytettiin sinkin hyödynnettävyyden ja eläinperäisyyden mukaan, ja sen yhteyttä seerumin sinkkipitoisuuteen t

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Kotitalous-lehden ravitsemusta ja ruoan-valintaa koskevia kirjoituksia ja selvittää niiden perusteella suomalaisten ruoankäytössä il-menneitä muutoksia vuosien 1952–1982 välisenä aikana. 1950-luvun alussa elintarvikkeiden säännöstelyn päättyminen ja jatkuvasti lisääntyneet ruoanvalinnan mahdollisuudet elin-tarvikkeiden määrän lisääntyessä, saivat aikaan tiedon tarpeen, johon pyrittiin vastaamaan koko tutkimusajanjakson ajan. Tutkimuksessa selvitetään tarkemmin, miten kansanravitse-musongelmat, ruokakulttuuri ja ravitsemuksen opetus näkyvät Kotitalous-lehtien kirjoituksissa. Tutkimusaineistosta selvitetään myös kirjoitusten keskeinen viesti, niiden sisällössä ja asioiden tarkastelussa tapahtunut muutos sekä kirjoitusten määrä. Tutkimuskysymykset 1. Miten kirjoitukset heijastavat kansanravitsemusongelmien ratkaisuja? 2. Miten ruokakulttuurin muutos näkyy kirjoituksissa? 3. Miten ravitsemuksen opetus näkyy kirjoituksissa? Menetelmät. Tutkimuksen aineisto koostui vuosien 1952–1982 Kotitalous-lehdistä, joita oli yhteensä 300 kappaletta ja, joissa oli yhteensä noin 1500 artikkelia. Näistä ravitsemusta ja ruoanvalintaa koskevia artikkeleita oli 352 kappaletta. Laadullisen aineiston analyysi tehtiin näistä artikkeleista käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusajanjakson alussa Kotitalous-lehtien kirjoitukset ohjeis-tivat puutostaudeista selviämiseen ja oikeanlaisen ravinnon koostamiseen, kun taas tutki-musajanjakson edetessä annettiin enemmän neuvoja ravintoaineiden saannista sekä uusien kansantautien kuten lihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä. Välttämättömät ravintoaineet sekä rasvan ja sokerin saanti olivat merkittävässä osassa lehtien kirjoituksissa. Ruokakulttuurin muutos näyttäytyi kirjoituksissa ruoan määrän ja valikoiman lisääntyessä yhä enemmän, jolloin ruokakulttuuri monipuolistui ja sai vaikutteita esimerkiksi ulkomailta. Ravitsemussuositukset ja ravitsemusn, Purpose. The purpose of this study is to examine articles on nutrition and food choices in Kotitalous-magazine and to focus on the changes that have occurred in Finnish peoples food habits during 1952–1982. The end of food rationing in the beginning of the 1950’s to-gether with continuous increase in the food assortment created a need for information. The magazine tried to fill this need as the research period went on. The study explores how na-tional nutrition problems; food culture and nutritional education are illustrated in articles published in Kotitalous-magazine. The pivotal message in their content, the changes of perspective in the writing and their frequency is analysed from the data. The research questions are: 1. How do the articles reflect on solutions to national nutritional problems? 2. How are changes in food culture reflected in the articles? 3. How is nutritional counselling and teaching reflected in the articles? Methodology. The data consists of Kotitalous-magazines from 1952 to 1982, which con-sists of 300 issues containing 1500 articles in total. Off the aforementioned articles 352 concern nutrition and nutritional choices. The qualitative analysis of the material was done by analysing the content of these articles in relation to the relevant theoretical background. Results and conclusions. At the beginning of the researched time period articles in Kotital-ous-magazine instructed people how to survive deficiency diseases and the composition of right kinds of nutrition while the focus shifted more towards the preventing of new public health issues like cardiovascular diseases as the research period went on. The intake of essential nutrients, fats and sugars played a major role in the magazine articles. The change in food culture was presented in the articles as the amount and assortment of foods available increased more and more. That was when the food culture began to diver-sify and took on influence from for example abroad. Dietary recommendat

Suomalaisella kouluruoalla on pitkät perinteet. Toisen maailmansodan loppumisen jälkeen Suomessa alettiin tarjota maksutonta kouluruokaa kaikille koululaisille. Kouluruokailu on osa satojentuhansien suomalaislasten- ja nuoren koulupäivää. Kouluruokailun tarkoituksena on oppilaan terveyden, hyvinvoinnin ja työtehon edistäminen ja ylläpito. Kouluruokailu on oleellinen osa koulun perustehtävää; opetusta. Koulun kasvatusilmapiiri heijastuu kouluruokailun sujumiseen ja sen vuoksi onkin tärkeää, että kaikki koulun työntekijät toimivat yhteistyössä tässä ohjaustehtävässä. Kouluruokailun tavoitteet eivät toteudu, mikäli ruoka ei maistu. Tavoitteet: Tässä tapaustutkimuksessa on tarkoituksena tutkia Auran Yhtenäiskoulun oppilaiden kouluruokailua. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään oppilaiden tyytyväisyyttä Auran Yhtenäiskoulussa tarjottavaan kouluruokaan ja tarkoituksena on kehittää kouluruokailua oppilailta saatujen tulosten avulla. 1) Miksi oppilaat jättävät ruokaa kouluruokailussa? 2) Mitkä ovat kiertävän ruokalistan suosikit ja ”inhokit”? 3) Millaisia toiveita oppilailla on kouluruoan suhteen? Aineisto tutkimukseen kerättiin Auran Yhtenäiskoulussa 2010 ja keväällä 2014. Kyselyyn osallistui 137 oppilasta ja kirjoitelmia kirjoitti 18 oppilasta. Menetelmät: Aineistonkeruumenetelmänä käytetiin kyselytutkimusta sekä laadullista aineistoa. Kyselytutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla sekä yhdeksännen luokan oppilaiden omiin mielikuviin pohjautuvan kouluruokailuun liittyvän kirjoitelman pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset: Tuloksen perusteella pääosa Auran Yhtenäiskoulun oppilaista ruokailee päivittäin kouluruokailussa. He ovat pääosin tyytyväisiä koululounaaseen, mutta toivoivat muutosta ruokalista sisältöön ja vaihtelevuuteen., Finnish school food has a long tradition in Finland/is part of a long tradition in Finland. School food is a part of the school day of hundreds of thousands of Finnish children and adolescents. The purpose of school food is to improve and maintain the pupil’s health, well-being and work efficiency. School lunch has an essential part of the basic function of school; this being teaching. The school’s educational atmosphere has an effect on the functioning of school lunch, and this is why it is important to make sure that all staff members work together in this guiding process. The objectives of school food are not fulfilled if the food is not tasty. Objectives: In this case study the pupils’ school lunch practices in Auran Yhtenäiskoulu are examined. The contentment of the pupils towards school food has been studied in order to improve school lunch practices. 1) Why do pupils leave food in the school cafeteria? 2) What are the favorite and non-favorite school foods in the menu? 3) What kind of wishes do the pupils have concerning school food? The material of the study was gathered in Auran Yhtenäiskoulu during the year of 2010 and the spring of 2014. 137 pupils took part in the research survey, and 18 pupils participated in testing the so-called empathizing methods. Methods: As a material method, a research survey and qualitative material were used. The survey research was executed with the help of a question form and the essays of the 9th grade pupils concerning their own empathizing opinions towards school food. Results and conclusions: According to the results, the majority of pupils have lunch at the school cafeteria every day. They are mainly happy with the school lunch, but they have wishes concerning the contents of the school lunch menu and its variability.

Hyvä ravitsemustila ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua ja lisäksi se luo edellytykset kotona asumiselle. Ikääntymiseen liittyy kuitenkin monia kognitiivisia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ravitsemustilaan. Virheravitsemuksen takia huonontunut terveys voi heikentää toimintakykyä ja lisätä kaatumisen riskiä. Pro gradu-tutkielman tavoitteena oli tutkia kotona asuvien, viimeisen vuoden aikana kaatuneiden, ikääntyneiden ravitsemustilaa ja sen yhteyttä kognitioon sekä sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, oliko tutkimushenkilöiden kaatumistausta yhteydessä ravitsemustilaan. Poikkileikkaustutkimus koostui Porissa vuosina 2003–2005 toteutetun Pysy Pystys -tutkimuksen kotona asuneista ikääntyneistä (n=554). Pysy Pystys -tutkimuksessa tutkittiin viimeisten 12 kuukauden aikana kaatuneiden, 65 vuotta täyttäneiden, porilaisten kaatumisten vaaratekijöitä. Tutkimushenkilöiden ravitsemustila arvioitiin MNA-testillä (Mini Nutritional Assessment), kognitiiviset taidot MMSE-testillä (Mini Mental State Examination) ja psyykkiset sekä sosiaaliset tekijät GDS-testillä (Geriatric Depression Scale) sekä strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa tarkasteltujen tekijöiden yhteyksiä tutkittiin normaalissa ja heikentyneessä ravitsemustilassa olevien ryhmien välisinä eroina Khiin neliötestillä ja Mann-Whitney U-testillä. Lisäksi logistisella regressioanalyysillä etsittiin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä heikentyneen ravitsemustilan todennäköisyyteen. Tutkimushenkilöiden keski-ikä oli 73 vuotta ja suurin osa heistä (83 %) oli naisia. Heikentyneessä ravitsemustilassa (MNA ? 23,5) oli 10,8 prosenttia. Heikentyneessä ravitsemustilassa olleet olivat kaatuneet useammin kuin normaalissa ravitsemustilassa olevat. Psyykkisistä tekijöistä elämään tyytymättömyys, masennus ja turvattomuuden kokeminen lisäsivät heikentyneen ravitsemustilan todennäköisyyttä. Alkoholin viikoitta

Politiikkaristiriitojen vähentämiseksi ja synergioiden luomiseksi tarvitaan tietoa siitä, miten politiikkatoimet eri sektoreilla ja sektorit ylittävästi vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen: Missä määrin politiikkasektorit ovat ilmastopolitiikan kanssa koherentteja? Tässä tutkimuksessa ilmastopolitiikan koherenssia tarkasteltiin suhteessa metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin liittyviin politiikkatoimiin toimien ja toimijoiden näkökulmasta. Tarkastelu perustui kvantitatiivisiin malleihin, politiikka–analyysiin, toimijahaastatteluihin ja työpajoihin. Tutkimuksessa havaittiin puutteita ristiriitojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Metsäbioenergian osalta tämä ilmeni päällekkäisinä metsien käytön tavoitteina ilman selkeää tietoa siitä, mikä on ilmastotavoitteiden suhde muihin metsienkäytön tavoitteisiin. Toimijat kokivat ongelmat politiikkakeinojen nopeina muutoksina ja eroina erilaisten bioenergiaketjujen huomioinnissa. Mallilaskelmat nostivat esiin epäsuoria ja sektoreiden välisiä vaikutuksia. Esimerkiksi puuenergian lisääntyvä käyttö nostaa energiapuun hintaa ja kuljetuskustannuksia. Tämä vaikuttaa puun ja turpeen hintasuhteeseen ja siten energialaitosten polttoainevalintaan. Markkinavaikutukset tulee ottaa huomioon esimerkiksi asetettaessa päästöoikeuden hintaan sidottuja ohjauskeinoja. Energiakäytön aiheuttama kuitupuun hinnan nousu on esimerkki ristiriidasta ilmastopolitiikan ja teollisuuspolitiikan välillä. Elintarvikeketjujen osalta ravitsemussuositukset ovat ilmastopolitiikan kanssa yhtenevät: ravitsemussuositusten mukainen kulutus vähentäisi ilmastopäästöjä. Toisaalta suositusten mukainen kulutus ei suoraan johda kotimaisen maataloustuotannon ja sen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen, vaan vaikutus on pikemminkin globaali. Kansallisen tason päästövähennyksiä voidaan tukea maatalouspolitiikalla. Esimerkkinä tarkasteltiin maankäytön muutoksia. Pellonraivauksen todettiin aiheut

Energiataseen mallinnus on osa KarjaKompassi-hankkeeseen liittyvää kehitystyötä. Tutkielman tavoitteena oli kehittää lypsylehmän energiatasetta etukäteen ennustavia ja tuotoskauden aikana saatavia tietoja hyödyntäviä matemaattisia malleja. Selittävinä muuttujina olivat dieetti-, rehu-, maitotuotos-, koelypsy-, elopaino- ja kuntoluokkatiedot. Tutkimuksen aineisto kerättiin 12 Suomessa tehdyistä 8 – 28 laktaatioviikon pituisesta ruokintakokeesta, jotka alkoivat heti poikimisen jälkeen. Mukana olleista 344 lypsylehmästä yksi neljäsosa oli friisiläis- ja loput ayshire-rotuisia. Vanhempien lehmien päätiedosto sisälsi 2647 havaintoa (koe * lehmä * laktaatioviikko) ja ensikoiden 1070. Aineisto käsiteltiin SAS-ohjelmiston Mixed-proseduuria käyttäen ja poikkeavat havainnot poistettiin Tukeyn menetelmällä. Korrelaatioanalyysillä tarkasteltiin energiataseen ja selittävien muuttujien välisiä yhteyksiä. Energiatase mallinnettiin regressioanalyysillä. Laktaatiopäivän vaikutusta energiataseeseen selitettiin viiden eri funktion avulla. Satunnaisena tekijänä mallissa oli lehmä kokeen sisällä. Mallin sopivuutta aineistoon tarkasteltiin jäännösvirheen, selitysasteen ja Bayesin informaatiokriteerin avulla. Parhaat mallit testattiin riippumattomassa aineistossa. Laktaatiopäivän vaikutusta energiataseeseen selitti hyvin Ali-Schaefferin funktio, jota käytettiin perusmallina. Kaikissa energiatasemalleissa vaihtelu kasvoi laktaatioviikosta 12. alkaen, kun havaintojen määrä väheni ja energiatase muuttui positiiviseksi. Ennen poikimista käytettävissä olevista muuttujista dieetin väkirehuosuus ja väkirehun syönti-indeksi paransivat selitysastetta ja pienensivät jäännösvirhettä. Ruokinnan onnistumista voidaan seurata maitotuotoksen, maidon rasvapitoisuuden ja rasva-valkuaissuhteen tai EKM:n sisältävillä malleilla. EKM:n vakiointi pienensi mallin jäännösvirhettä. Elopaino ja kuntoluokka olivat heikkoja selittäjiä. Malleja voidaan hyödyntää karjatason ruokinnan suunnittelussa ja seurannassa, mutt, The aim of this study was to develop mathematical energy balance models for early and middle lactation period of dairy cows. The traits for predicting were information of diet, feed, milk production, milk composition, body weight and body condition score. This study was a part of development work of KarjaKompassi-project. The data used in this study was based on 12 feeding experiments performed in Finland. The complete data from the studies included 2647 weekly records from multiparous dairy cows and 1070 weekly records from primiparous dairy cows. The data was collected from calving to 8-28 weeks of lactation. Three-fourths of the totals of 344 dairy cows were Finnish Ayshire cows and the rest of the cows were Friesian Cattle. The cows were fed by the Finnish feeding standards. The data was handled by the Mixed-procedure of the SAS-programme. The outliers were removed with Tukey´s method. The relationship between energy balance and predictor traits was studied with correlation analysis. The regression analysis was used to predicting energy balance. To quantify the relationship of lactation day to energy balance, 5 functions were fitted. The random factor was a cow in the experiment. The model fit was assessed by residual mean square error, coefficient of determination and Bayesian information criterion. The best models were validated in the independent data. Ali-Schaeffer achieved the highest fit functions. It was used by the basal model. The error in every model grew after the 12th lactation week, because the number of records decreased and energy balance turned positive. The proportion of concentrate in the diets and concentrate dry matter intake index were the best predictors of energy balance from traits of diet. Milk yield, ECM, milk fat and milk fat-protein ratio were good predictors during lactation period. The RMSE was lower when ECM was standardized. The body weight and body condition score didn’t improve the predictive value of the basal model. The models