Search

Työn tarkoitus on ollut selvittää, millaisia säätelyn ja vallankäytön muotoja löytyy tyttöjen pukeutumis- ja ulkonäkönormien taustalta, sekä kuinka tyttöjen pukeutumis- ja ulkonäkönormit ilmenevät käytännössä. Tutkimuksen nimi – Seksuaalisuus, valta ja vaara – viittaa tyttöjen ulkonäkönormeihin liittyvään ristiriitaisten odotusten ja rajoitusten koodistoon. Seksuaalisuus ja sen korostaminen tai häivyttäminen on yksi keskeisesti pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyvä elementti. Tyttöjen ja naisten seksuaalisuuteen liittyvät aina myös vallan ja vaaran aspektit. Valtaa käyttävät sekä tytöt itse ulkonäkövalintoja tehdessään, mutta toisaalta tyttöjen ulkonäkönormien taustalla vaikuttavat usein abstrakteina näyttäytyvät, laajemmin kulttuurilliseen ja yhteiskunnalliseen aikaan ja paikkaan liittyvät valtamekanismit. Tutkimuksessa on oltu kiinnostuneita nimenomaan siitä, minkälaista valtaa tytöt itse käyttävät pukeutumis- ja ulkonäkövalintoihinsa liittyen, keitä mahdolliset muut vallankäyttäjät ovat, sekä minkälaisia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä vallankäytön muotoja ulkonäkövalinnat pitävät sisällään. Työssä on hyödynnetty erityisesti feministisen tutkimuksen, nuorisotutkimuksen, tyttötutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen piirissä käytyjä keskusteluja. Työn kannalta olennaisia käsitteitä ovat tyttöjen pukeutumisnormien ja niitä säätelevien valtamekanismien ohella nuoruus, sukupuoli ja ruumiillisuus. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu syksyllä 2009 ja keväällä 2010 kerätyistä haastatteluaineistosta. Tutkimusta varten tehdyt kuusi ryhmähaastattelua tehtiin kahdessa helsinkiläisessä yläasteessa, joissa haastateltiin yhteensä seitsemäätoista kahdeksasluokkalaista tyttöä. Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on etnografinen lähestymistapa sekä feministinen etnografia. Tutkimuksen kannalta olennaista on ollut tarkastella sitä, kuinka valta tulee näkyväksi tietyissä ulkonäkönormeissa, sekä kuinka osapuolet rakentavat ja purkavat erityisesti sukupuoleen liittyviä v

Plant protection products are used in agriculture and forestry to protect crops from weeds, pests and plant diseases. These products are developed to be toxic to target species, but they are often toxic to non-target species also. Since they are spread purposely into the environment, they may also leach to surface waters. The Water Framework Directive (WFD) of the European Parliament and Council was adopted in 2000. The purpose of this Directive is the protection of inland surface and ground waters. The WFD aims for a reduction of discharges of hazardous substances, and good chemical status should be achieved in aquatic environments. Considering plant protection products, good chemical status is achieved when the concentrations of active substances in surface waters do not exceed the environmental quality standards set for those substances. In this publication EQS values have been set for all active substances on the market in Finland in 2010 based on the EU draft guidance document. In addition, the derived EQS values have been compared to monitoring data available for plant protection products. Moreover, the environmental quality standards support the implementation of the Framework Directive on Sustainable Use of Pesticides. This directive necessitates that the amount and risks of plant protection products used should be decreased. This is achieved when risk mitigation options are used if the measured concentrations exceed the environmental quality standards.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaista julkista keskustelua internetin keskustelupalstoilla käydään vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja lasten hankinnasta. Tutkimusta taustoittaa perheen murrokseen liittyvä sosiologinen keskustelu, jonka keskiössä on perheen perustaminen. Tässä perhesosiologisessa keskustelussa vapaaehtoinen lapsettomuus näyttäytyy ”normaalille” ydinperheelle vaihtoehtoisena elämäntapana. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä vuosina 2003-2005 julkaistusta internetkeskustelusta, joissa keskustellaan vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja lasten hankinnasta. Analysoinnin kohteena ovat yhteensä 153 keskustelijan, joista suurin osa on naisia, esittämät puheenvuorot. Jaottelin internetkeskustelijat lasten hankintaan liittyvien näkemysten mukaisesti ”lapsettomiin”, ”lapsellisiin” ja ”mielipiteen esittäjiin”. Tutkimusmenetelmänä on käytetty tekstianalyysiä joka mukailee grounded theorylle ominaista analysointitapaa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat ajatukset liittyen valintaan ja normeihin. Vapaaehtoinen lapsettomuus on toisaalta tulosta vapaasta lapsettoman elämäntavan valinnasta. Toisaalta valintaan kohdistuu normatiivisuutta, jolloin oletetaan, että yhteiskunnan jäsenten tulisi toimia yhdenmukaisesti. Tällöin ajatus vapaudesta rikkoutuu. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin, Anthony Giddensin, Frank Furedin sekä Riitta Jallinojan sosiologiset kirjoitukset. Aineistosta nousi esille erottelu ”meihin” ja ”heihin”, jossa lapsettomat keskustelijat edustavat ”meitä” ja muu ympäristö sekä ”lapselliset” keskustelijat edustavat ”heitä”. Tutkimustulokset vahvistavat vapaaehtoisesti lapsettomaan elämäntapaan liittyvän ambivalenttiuden: siinä yhdistyy samanaikaisesti valinnan vapaus ja yhdenmukaisuuden pakko. Tutkimuksen lapsettomilla keskustelijoilla on ”normaalista” lasten hankintaan liittyvästä normista poikkeavina yksilöinä selontekovelvollisuus: he joutuvat perustelemaan elämänvalintaansa muille., Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan etä-isyyttä erovanhemmuutena. Etä-isyyttä hahmotetaan toisaalta etä-isien oikeuksien näkökulmasta sekä toisaalta etä-isiin ja etä-isyyteen kohdistettujen odotusten ja vanhemmuuden velvollisuuksien avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä oikeuksia etä-isillä nähdään olevan ja miten etä-isyys hahmottuu yksilön näkökulmasta valinnan kysymyksinä. Tutkielmassa selvitetään lisäksi, miten etä-isyyttä normitetaan erovanhemmuutena sekä millaisia normeja etä-isyyteen kohdistetaan. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat sidoksissa normatiivisuuden ja yksilöllistymisen käsitteille. Normatiivisuutta tarkastellaan klassisen normatiivisuuden avulla. Klassinen normatiivisuus kytkeytyy niin sanottuun perinteiseen isyyteen, jossa isyys vanhemmuutena nähdään ennen kaikkea taloudellisen huolenpidon kautta. Yksilöllistyminen puolestaan kyseenalaistaa normien olemassa olon ja korostaa yksilön valintaan perustuvaa toimintaa. Yksilöllistymisen ulottuvuutena voidaan nähdä myös yksilöiden oikeuksien puolustaminen. Yksilöllistymiskehitys näkyy isyydessä ja etä-isyydessä isyyden käsitteen monipuolistumisena ja monimuotoistumisena. Isyyttä ei yksilöllistymisen myötä määrittele enää traditioon pohjautuva perinteisen isyyden malli, vaan tämä malli on saanut rinnalleen muita isyyden malleja. Yhtenä tällaisena mallina on niin sanottu uuden isyyden käsite. Tutkimusaineistona on Internetin keskustelupalstalla käyty erovanhempien keskustelu. Keskusteluissa on mukana sekä eroisiä että eroäitejä. Analyysi rakentuu tässä tutkimuksessa normatiivisuuden ja yksilöllistymisen näkökulmista viiden teeman avulla ja nämä teemat ovat: 1. Etä-isien oikeudet, 2. Lähi-äitien portinvartijuus, 3. Lapsen etu ja oikeus, 4. Tapaamiset uuden etä-isän mittareina sekä 5. Jaettu vanhemmuus ja yhteishuolto hyvän etä-isyyden välineinä. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat Riitta Jallinojan perhesosiologiset teokset sekä Zygmunt Baumanin ja Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin postm, Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche., only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans., Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä

Työ tarkastelee näkökulmia T. H. Marshallin kansalaisuuskäsitteen merkityksestä Talcott Parsonsin yhteiskunnallisessa yhteisössä. Olen tarkastellut ensin elementtejä (civil, political ja social), joista Marshallin kansalaisuuskäsite muotoutuu. Kansalaisuusteoria on keskittynyt yhteiskunnan arvomuutoksiin ja yleiseen demokratiakehitykseen. Pyrin hahmottamaan kansalaisuuden systematiikkaa ja mekanismeja. Lähemmän tarkastelun kohteena on kansalaisuus yhteiskuntaa integroivana elementtinä. Erityistä huomiota olen kiinnittänyt sosiaaliseen integraatioon, ja koulutukseen sen välineenä. Marshallin teorian julkaisusta on kulunut yli 50 vuotta ja tarkastelen kansalaisuuden eroosiota, globaalin kehityksen seurauksena. Talcott Parsonsin yhteiskunnallista yhteisöä on tarkasteltu kansakunnan, etnisyyden, rodun ja uskonnon kautta. Tarkastelen ensin järjestelmäteoreettisesta näkökulmaa, jonka keskiössä on yhteiskunnallisen yhteisön asema yhteiskuntajärjestelmän ytimenä. Seuraavana tarkastelun kohteena on yhteiskunnallisen yhteisön evolutionaalinen kehitys. Tarkastelun painopisteenä on integraatio-ongelmat yhteiskunnallisen yhteisön ja kulttuurin välillä. Pyrin osallistumaan keskusteluun, joka koskee Parsonsin ajatteluun kohdistuvaa kritiikkiä. 1980-luvulta alkaen on ilmestynyt useita Parsonsin tuotantoa uudelleen arviovia teoksia ja keskityn Parsons-kritiikissä lähinnä "uuteen" Parsons-keskusteluun. Tutkielman kolmannessa osassa pohdin näkökulmia kansalaisuuden merkityksestä yhteiskunnallisessa yhteisössä. Tarkastelen eriytymisen ja inkluusion prosesseja. Tarkastelun kohteena on afro-amerikkalaisten syrjäytymismekanismit ja keskustelu kulminoituu 1960-luvun Yhdysvaltoihin. Tarkastelen syntipukkimekanismien kautta tuotettua aggressiivisuutta ja arvojen yleistymisen vaikutuksia niihin. Lähemmän tarkastelun kohteena on piilevä aggressio, jossa luokka, rotu, kansalaisuus tai uskonnollinen suuntautuneisuus sanelevat aggression kohteen. Tässä tilanteessa yhteiskunnan sosiaaliset institu, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.