Search

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmani pohjautuu verkossa tehtyyn kyselytutkimukseen. Kyselyn avulla selvitin, miten suomalaiset henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin englanti, suhtautuvat englanninkielisiin, eri etnisiin ryhmiin viittaaviin termeihin. Keskityn tutkielmassani erityisesti siihen, tuntevatko kyselyyn vastaajat heille esitetyt termit ja kuinka loukkaavina he pitävät niitä. Osaa tutkimuksessa mukana olevista termeistä pidetään englanninkielisissä maissa yleisesti loukkaavina. Koska tällaisia sanoja ei yleensä opeteta vieraiden kielten oppitunneilla, tutkin myös vaikuttaako termien tuntemiseen henkilön asuminen englanninkielisessä maassa tai englanninkielisen koulun käyminen. Lisäksi tarkastelen, onko suomenkielisten ja ruotsinkielisten vastaajien välillä eroja siinä, kuinka todennäköisesti termit tunnistetaan ja kuinka loukkaavina niitä pidetään. Kyselyyn vastasi yhteensä 165 henkilöä, joista suurin osa oli suomen- tai ruotsinkielisiä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan termien African-American, American Indian, Black, Chinaman, Cracker, Eskimo, Frenchman, Jap, Jew, Jewish, Kike, Mulatto, Native American, Nigger, Paki, Redskin, ja White trash loukkaavuutta tai ilmoittamaan, jos englanninkielinen termi ei ole tuttu. Vastaajilla oli myös mahdollisuus antaa avoimia kommentteja valinnoistaan. Taustatiedoissa vastaajilta kysyttiin, olivatko he asuneet englanninkielisessä maassa tai käyneet englanninkielistä koulua ja kuinka kauan. Tutkimus osoitti, että mikäli vastaaja oli asunut englanninkielisessä maassa tai käynyt englanninkielistä koulua, hän tunsi useammin tutkimuksessa olleet termit kuin muut tutkimukseen vastaajat. Kaiken kaikkiaan kyselyyn osallistujat kuitenkin tunsivat tutkimuksen termit melko hyvin. Sanat Cracker, Kike ja Paki olivat kyselyn vastaajille kaikkein tuntemattomimmat. Ruotsinkieliset vastaajat tunnistivat tutkimuksen termit hieman suomenkielisiä vastaajia useammin. Ruotsinkieliset vastaajat myös pitivät yleisesti ottaen tutkimukse

Tutkielma käsittelee yrittäjyyspuhetta yrittäjyyden politiikkaohjelmassa ja siihen liittyvässä lehtikirjoittelussa. Työssä tutkitaan, kuinka aineistojen ilmentämä hallitseva yrittäjyysdiskurssi merkityksellistää yrittäjyyttä ja millaisin retorisin keinoin yleisön älyllistä hyväksyntää ja toiminnallista alttiutta aineistoissa herätellään. Taloudellisen toiminnan asemesta yrittäjyyttä lähestytään yhteiskunnallisessa kontekstissa ja erityisesti kielenkäyttöön keskittyen. Teoreettisena lähtökohtana on käsitys kielen todellisuutta rakentavasta luonteesta. Tutkielman kaksiosaisen aineiston muodostavat Vanhasen I hallituksen (2003-2007) strategia-asiakirja vuodelta 2004 yrittäjyyden politiikkaohjelmaa koskevilta osin sekä kauppa- ja teollisuusministeriön lehdistöseurannasta poimittu yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja yrittäjyyspolitiikkaan liittyvä sanomalehtiaineisto aikaväliltä 7.1.-18.12.2004. Lisäksi viitataan yrittäjyyden politiikkaohjelman loppuraporttiin helmikuulta 2007. Poikkihallinnollisen yrittäjyyden politiikkaohjelman myötä yrittäjyys nousi yhdeksi hallitustyön strategiseksi painopistealueeksi saaden näin uutta merkityspotentiaalia kansallisella agendalla. Yhdistämällä ohjelmatekstiin media-aineisto, on määrä tavoittaa kaksi keskeistä yhteiskunnallisen määrittelyvallan käyttäjää julkisuuden areenalla. Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty retorista tekstianalyysiä, jossa laadullinen lähiluku yhdistyy uuden retoriikan piiristä nousseeseen näkemykseen teksteistä toimijoiden politiikan ilmaisimina. Tekstejä lähestytään sekä puhujan että yleisön käsitteen kautta tunnistaen argumentaatiotekniikoita ja retorisia kuvioita sekä tehden näkyviksi tekstien taustalla vaikuttavia retorisia esisopimuksia. Myös hallinnon ja median aineistojen keskinäistä suhdetta tarkastellaan. Retorisen tekstianalyysin tulosten tulkintaan sovelletaan yleisemmin liiketoiminnan strategisen suunnittelun ja markkinoinnin piirissä hyödynnettyä SWOT-analyysiä, josta tuttujen käsiteparien avulla yri, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tutkielmassa tarkastellaan kreolienglannin puhujien kieltä ja identiteettiä Nicaraguan Atlantin rannikolla, sekä kreoleihin, kreolikieleen ja –kulttuuriin kohdistuvia asenteita. Asenteiden tarkastelu tuo esiin kielen merkityksen yhtenä tärkeänä etnisen ryhmän tunnusmerkkinä. Kreoleja asuu Nicaraguan Karibian rannikolla noin 30 000. Kreolia puhuvat äidinkielenään myös osa miskiitoista, garifunat ja ramat. Tutkielmassa tarkastellaan miten kreoliyhteisöä ja kreolikieltä konstituoidaan historiallisesti, konseptuaalisesti ja konkreettisesti. Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan: rannikon kreoliyhteisöjen muodostuminen, sosiolingvistisen tilanteen tarkastelu kahdessa yhteisössä, maaseudulla ja kaupungissa, sekä puhujien asenteiden tarkastelu omaa kieltään ja kulttuuriaan kohtaan. Tutkimus perustuu kirjalliseen materiaaliin ja vuoden 2001 syksyllä (3,5 kk) Bluefieldsissä, Pearl Lagoonissa ja Halouverissa kerättyyn kenttäaineistoon. Kenttätutkimusmenetelminä on käytetty osallistuvaa havainnointia, haastatteluja ja kyselykaavaketta. Yhteensä 42:sta haastattelusta valittiin 16 tarkempaan kielenkäytön tarkasteluun. Avaininformantteina on kaksikielistä PEBI Creole –koulua käyvien lasten vanhempia. Kreolien identiteetti rakentuu historiallisesti ’mustalle orjuudelle’ ja ’valkoiselle herruudelle’. Kreolien muodostumiseen yhtenäisenä ryhmänä vaikuttaa ulkopuolisten esittämät rodulliset representaatiot ja heidän itsensä esittämät perhesuhteisiin ja kulttuuriin perustuvat kriteerit. Kreoleille kieli on tärkeä identifikaation symbolinen ja instrumentaalinen tunnusmerkki, mutta rajat kreolin puhujien etnisten ryhmien välillä elävät. Rannikolla on vakaa etnolingvistinen hierarkia ja laaja diglossia espanjan ja kreolin suhteen. Julkisissa tilaisuuksissa käytetään espanjaa ja kreolin käyttö painottuu perhepiiriin. Espanjan käyttö laajenee siirryttäessä yksityisiltä kentiltä julkisiin ja maaseudulta kaupunkiin. Asenteissa kieltä ja kulttuuria kohtaan merkittävimmät tekijät olivat puhujan sosi, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.