Search

New technologies transform our everyday environments, enabling the formation of new information practices that involve multimodal content and its creation. These developments also challenge conceptions of literacies related to health and well-being. This thesis aims at increasing our understanding of new health information literacies as a sociocultural phenomenon to provide novel knowledge of the variety of health information practices enacted in people’s everyday social environments. The theoretical-methodological perspective of this thesis is nexus analysis and the research was carried out in two phases. Phase 1 involved reviewing the current health literacy research in online contexts to reflect on contemporary academic discourses and practices. Phase 2 entailed considering the gaps identified in phase 1 and investigating the everyday discourses and health information literacy practices of young people in a social media environment. In phase 1, current research literature on health literacies in online contexts was systematically reviewed to synthesize health literacy concepts, definitions, their operationalization and approach to information. In phase 2, interviews, video diaries and YouTube videos of three video bloggers were qualitatively analysed. The findings imply a need for conceptual and empirical development of health information literacies research in online environments. Phase 1 revealed that the ways new technologies transform our social practices or the multimodality of informational content online are not considered in current health literacies research. This was emphasized by the findings of phase 2: interconnected social, material and embodied health information literacy practices enabled information creation on social media. Specifically, information practices and authorities invested in them were constructed and enacted through embodied knowledge and authenticity of the presentation of health information and of the self. These findings, Tiivistelmä Uudet teknologiat muovaavat arkielämän ympäristöjämme ja mahdollistavat uudenlaisten, multimodaalisen sisällön tuottamiseen liittyvien informaatiokäytänteiden kehittymisen. Nämä muutokset myös haastavat käsityksemme terveyteen ja hyvinvointiin kytkeytyvistä lukutaidoista. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä uusista terveystiedon lukutaidoista sosiokulttuurisina ilmiöinä ja tarjota uutta tutkimustietoa arkielämämme terveystietoon liittyvistä käytänteistä. Kahdessa vaiheessa toteutetun väitöstutkimuksen teoreettis-metodologinen näkökulma on neksusanalyysi. Ensimmäisen vaiheen systemaattinen katsaus tarkastelee verkkoympäristöihin keskittynyttä terveyden lukutaidon tutkimusta. Sen tavoitteena on hahmottaa tämän hetken keskeisiä akateemisia diskursseja ja tutkimuksen käytänteitä. Ottaen huomioon ensimmäisessä vaiheessa esiin nousseet tutkimukselliset aukot toinen vaihe keskittyy nuorten arkielämän terveystiedon lukutaitokäytänteisiin sosiaalisessa mediassa. Systemaattisen katsauksen keskiössä ovat terveyden lukutaidon käsitteet, määritelmät, mittarit sekä informaation rooli niissä. Toisen vaiheen aineisto koostuu kolmen videobloggaajan haastatteluista, videopäiväkirjoista ja YouTube-videoista, jotka analysoitiin laadullisesti. Tulokset osoittavat, että verkkoympäristöihin keskittyneen terveyden lukutaidon tutkimuksen on kehityttävä sekä käsitteellisesti että empiirisesti. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella terveyden lukutaidon tutkimuksessa ei tällä hetkellä huomioida verkkoympäristöjen multimodaalisia sisältöjä tai uusien teknologioiden vaikutuksia sosiaalisiin käytänteisiimme. Toisen vaiheen tuloksissa korostuvat toisiinsa kytkeytyneet sosiaaliset, materiaaliset ja keholliset terveystiedon lukutaitokäytänteet. Nämä mahdollistavat informaation tuottamisen sosiaalisessa mediassa. Tulosten mukaan kehollinen tieto sekä terveystiedon ja persoonan esittämiseen liittyvä autenttisuus ovat keskeisiä elementtejä sosiaalisen median informaatiokä

Tiivistelmä Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä on haaste suomalaisille. Se edellyttää energiatiedon hyödyntämistä, jotta uusiutuvien energiamuotojen tarjontaa ja käyttöä voidaan lisätä. Energiatietoa ei kuitenkaan ole helppoa ymmärtää. Energiajärjestelmä on kompleksinen ja energiaterminologia vaikeaselkoista. Lisäksi kyseessä on poliittisesti kriittinen aihepiiri. Tutkimukseni lisää ymmärrystä ihmisten energiatiedon lukutaidosta. Esitän käsitteelle uuden määritelmän ja tähän perustuvan seulontavälineen. Sen avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää energia-asioista viestittäessä sekä ihmisten kouluttamisessa energiaan liittyvissä arjen valinnoissa. Informaatiolukutaidon tutkimus arkielämän konteksissa on toistaiseksi ollut vähäistä (Martzoukou & Sayyad Abdi, 2017) eikä arkielämän energiatiedon lukutaitoa ole aikaisemmin tutkittu. Amerikkalaisen kirjastoseuran (American Library Association, ALA) informaatiolukutaidon määritelmä vuodelta 1989 on kyseenalaistettu ja laajempia määritelmiä esitetty. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ihmisten arkielämän energiatiedon lukutaitoa eli energiatietoon liittyviä taitoja ja ymmärrystä sekä energiatiedon soveltamista arjen valinnoissa. Tutkimusasetelma on vertaileva. Kyselytutkimuksessa verrataan ilmastotyön edelläkävijäkunta Iin asukkaiden ja muiden suomalaisten energiatiedon lukutaitoa.

This study increases the understanding of young men’s everyday health information literacy and behaviour in relation to their health behaviour, physical health, and socio-demographic characteristics. The conceptual framework of the study builds upon theories of information behaviour, practices and literacy, and health behaviour change. The empirical data were collected with questionnaires (n = 3,293) and physiological measurements (n = 3,063) in 2010 to 2013 at the Finnish Defence Forces’ call-ups, where a population-based sample of young Finnish men could be reached. Everyday health information literacy was studied using a previously developed screening tool, and with a focus on its relationship with health behaviour and physical fitness. Information behaviour was investigated in the context of physical activity, and in relation to men’s readiness to change exercise behaviour according to the Transtheoretical Model. Statistical analyses of the data include multivariate regression analyses, and a critical realist approach was adopted in interpreting the results. The results show that general upper secondary education and higher socio-economic position of a parent increase the likelihood of good health information literacy. Health information literacy is positively associated with health-promoting behaviour and health independent of socio-economic position; confidence in one’s abilities to find, evaluate and use health information is associated with regular exercise and healthy eating habits, and good physical fitness, for example. In the context of physical activity, the practices used to acquire information are associated with the stage of exercise behaviour change. Men in the maintenance stage seek information most actively. Information avoidance, in turn, is connected to low health information literacy, not to the stage of change. The study provides novel knowledge on healthy young people’s everyday health information literacy and behaviour, and on their, Tiivistelmä Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millainen yhteys nuorten miesten arkielämän terveystiedon lukutaidolla ja terveystietokäyttäytymisellä on terveyskäyttäytymiseen, fyysiseen terveyteen ja sosiodemografisiin tekijöihin. Sen käsitteellinen viitekehys rakentuu tietokäyttäytymisen ja -käytäntöjen, terveystiedon lukutaidon sekä terveyskäyttäytymisen muutoksen teorioille. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyillä (n = 3 293) ja fysiologisilla mittauksilla (n = 3 063) vuosina 2010–2013 Puolustusvoimien Oulun alueen kutsuntatilaisuuksissa, joissa oli mahdollista saavuttaa suomalaisten nuorten miesten väestöpohjainen otos. Terveystiedon lukutaitoa arvioitiin aiemmin kehitetyllä seulontavälineellä sekä suhteessa terveyskäyttäytymiseen ja fyysiseen kuntoon. Terveystietokäyttäytymistä tarkasteltiin liikunnan kontekstissa ja suhteessa transteoreettisen mallin mukaiseen liikuntakäyttäytymisen muutosvalmiuteen. Aineistot analysoitiin tilastollisesti monimuuttujamenetelmin, ja tuloksia tulkittiin kriittisen realismin näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että lukiokoulutus ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleva vanhempi lisäävät hyvän arkielämän terveystiedon lukutaidon todennäköisyyttä. Terveystiedon lukutaito on positiivisesti yhteydessä terveyttä edistäviin elintapoihin ja terveyteen sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Luottamus omiin kykyihin löytää, arvioida ja ymmärtää terveystietoa on yhteydessä muun muassa säännölliseen liikuntaan ja terveellisiin syömistottumuksiin sekä hyvään fyysiseen kuntoon. Liikunnan kontekstissa terveystietokäytännöt kytkeytyvät käyttäytymisen muutosvaiheeseen. Aktiivisimmin liikuntatietoa hankkivat liikuntakäyttäytymisen ylläpitovaiheessa olevat. Tiedon välttäminen sen sijaan on yhteydessä alhaiseen terveystiedon lukutaitoon, ei muutosvaiheeseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa nuorten, terveiden ihmisten arkielämän terveystiedon lukutaidosta ja terveystietokäyttäytymisestä sekä niiden suhteesta toisiinsa. Uutta on myös terveystieto

The aim of this study was to increase understanding of the dimensions of the school’s operating culture in general and pedagogical practices in particular in the context of the School Library of the Information Society project (SLI). The purpose was to describe development in the school’s operating culture as perceived by teachers and principals. The background for the study was the historical basis of Finnish school libraries and the starting point and aims of the SLI project. The analysis of the complex concept of the school’s operating culture was inspired by the Activity Theoretical Model put forth by Yrjö Engeström. The operating culture consists of 1) tools, which are the school library and teaching methods, 2) rules, consisting of different statutes and the curriculum, 3) the school community, including teachers, pupils, and parents, and 4) a division of labor, including resources for librarianship. Teachers and principals are the subjects who work together to improve pedagogical practices. The shared metatheories of Information Studies and Educational Sciences were scrutinized from the viewpoint of learning literacies. The impact of the SLI project was evaluated through all these factors. This was a qualitative case study. The follow-up time was seven years. The data are comprised of the yearly reports of eleven elementary schools collected during the SLI project in 2002–2004 and group interviews conducted in 2009. The use of methodological triangulation and the follow-up design add to the validity of the study. QSRNVivo software facilitated management and analysis of the data. Application of the activity theoretical model gives external validity to the study. All eleven elementary schools developed their library space and collection, which was given a more central role in relation to the curriculum and the pupils’ work. An information literacy curriculum was developed in some schools. Library teachers’ resources could not be increased. Collaboratio, Tiivistelmä Tämän tutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä koulun toimintakulttuurin ulottuvuuksista yleensä ja erityisesti pedagogisista käytännöistä Oulussa toteutetun Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeen (TKK) yhteydessä. Toimintakulttuurin kehitystä kuvataan opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta. Tarkastelua taustoitetaan kuvaamalla suomalaisten koulukirjastojen historialliset lähtökohdat sekä tutkimuskohteena olevien oululaisten koulujen TKK-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet. Teoreettisessa tarkastelussa koulun toimintakulttuurin määrittelyn pohjana on Yrjö Engeströmin toiminnan teorian malli. Toimintakulttuuriin kuuluvat seuraavat ulottuvuudet: 1) välineet, joita ovat koulukirjasto ja opetusmenetelmät, 2) säännöt, joita ovat säädökset ja opetussuunnitelma, 3) yhteisö, joka koulussa käsittää henkilökunnan, oppilaat ja vanhemmat sekä 4) työnjako, joka sisältää kirjastonhoidon resurssit. Opettajat ja rehtorit kehittävät toimintakulttuuria päämääränään entistä paremmat opetuskäytännöt. Informaatiotutkimuksen ja kasvatustieteen yhteisiä metateorioita tarkastellaan lukutaitojen oppimisen näkökulmasta. Kehittämishankkeen vaikutuksia arvioidaan näiden tekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto käsittää yhdentoista alakoulun projektiraportit vuosilta 2002–2004 ja ryhmähaastattelut vuodelta 2009. Aineistotriangulaatiolla ja seitsemän vuoden seurannalla pyrittiin tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseen. QSRNVivo-ohjelma helpotti aineiston hallintaa ja analysointia. Toiminnan teorian käyttö toimintakulttuurin mallintamiseen systematisoi analyysiä ja lisäsi ulkoista validiteettia. Koulukirjastot kehittyivät tiloiltaan ja aineistoiltaan ja niiden rooli vahvistui opetussuunnitelmassa ja oppilaiden työskentelyssä. Tiedonhankinnan opetussuunnitelma kehittyi osassa kouluja. Kirjasto-opettajien resursseja ei onnistuttu lisäämään. Toimintakulttuurin tärkein muutos oli yhteistoiminnan lisääntyminen opettajien ja oppilaiden kesken sekä muiden koulu

This research seeks to answer the following questions: In which contexts are Finnish undergraduate university students taught to evaluate research literature? What kind of teaching is given? What kind of evaluation criteria are the students encouraged to use? The theoretical framework is based on Tony Becher’s model of the cognitive and social features of academic disciplines and the differences among them, which he presented in his book Academic Tribes and Territories in 1989. Accordingly, the study examines what are the major features of the disciplines in question and analyses whether these features explain the way evaluation is taught. The study is based on a qualitative approach. The empirical material was gathered by interviewing 18 university lecturers and 14 students from the universities of Helsinki and Tampere in spring 2001. The interviewees represented Physics (University of Helsinki), Medicine, Social Policy and Social Work and Literary Studies. In addition, a content analysis of ten Finnish master’s thesis handbooks published between 1995–2003 was carried out. Medicine demonstrated the most extensive and planned approach to the teaching of evaluation. In other disciplines, teaching was dependent on the interest of the individual lecturers. In Material Physics and in Applied Physics, students had to carry out extensive analysis and evaluation of articles. Some article analysis was carried out also in Social Policy and Social Work and Literary Studies. The evaluation criteria for the literature were most explicit in Physics and Medicine. In Physics, lecturers advised students to focus on approach, experimental methods and results, in Medicine on approach, research methodology, material and the strength of the evidence. In Social Policy and Social Work, methodology and different schools of thought played a significant role in evaluation. Schools of thought were also important in Literary Studies. In the different disciplines, the views on the cri, Tiivistelmä Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Missä yhteyksissä tieteellisen kirjallisuuden arviointia opetetaan perustutkintokoulutuksessa suomalaisessa yliopistossa? Millä tavoin opetusta annetaan? Millaisia kirjallisuuden arvioinnin kriteerejä kehotetaan käyttämään? Tutkimuksen teoreettinen kehys on monitieteinen. Keskeisin aines on Tony Becherin kirjassaan Academic tribes and territories (1989) esittämä malli tieteenalojen kognitiivisista ja sosiaalisista piirteistä ja niiden eroavuuksista. Tämän mukaisesti selvitetään, mitkä ovat tarkasteltujen tieteenalojen keskeiset ominaisuudet ja selittävätkö nämä ominaisuudet arvioinnin ohjauksen luonnetta ja tieteenalakohtaisia eroja. Lähestymistapa on laadullinen. Empiirinen aineisto koottiin haastattelemalla 18 yliopisto-opettajaa ja 14 opiskelijaa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa keväällä 2001. Haastatellut edustivat fysiikkaa (Helsingin yliopisto), lääketiedettä, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalityötä sekä kirjallisuudentutkimusta. Haastatteluja täydensi sisällönanalyysi kymmenestä suomenkielisestä tutkielmanteon oppaasta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 1995–2003. Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa oli käytössä ongelmaperustainen opetusmenetelmä, muilla aloilla annettiin perinteistä luentoihin, harjoituksiin ja kirjallisuuden tenttimiseen painottunutta opetusta. Yhteisesti suunniteltua ja laajinta tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin opetus oli lääketieteessä. Muilla tieteenaloilla ohjaus perustui yksittäisten opettajien harrastuneisuuteen. Materiaalifysiikassa ja sovelletussa fysiikassa opiskelijat harjoittelivat arviointia analysoimalla runsaasti artikkeleita. Jossain määrin artikkelien analysointia esiintyi myös sosiaalitieteissä ja kirjallisuudentutkimuksessa. Kirjallisuuden arviointikriteerit olivat selkeimmät fysiikassa ja lääketieteessä. Opettajat kehottivat opiskelijoita kiinnittämään fysiikassa huomiota menetelmään, koeasetelmaan ja tuloksiin, lääketieteessä t