Search

The aim of this study is to listen and interpret adolescents’ experiences in learning and studying mathematics and receiving intensified support. The research focuses on the context of mathematics learning. The term intensified support is a phase of three-tier support. This study is conducted using methods of phenomenological tradition in experience studies. The empirical material consists of interviews with 6th-8th graders (N = 19) receiving intensified support, and their pedagogical documents (N = 15). Pedagogical documents are a tool for planning individual support. The expressions used by adolescents in the interview and the meanings associated with the expressions have been transformed into general scientific knowledge with the help of a model based on existential phenomenology. The planned and implemented support has been analyzed by content analysis and by quantifying the support activities from documents and interviews. The results show that, according to the adolescents, the teacher and the adults at home are key supporters of learning mathematics. The teacher is expected to teach, advise personally, appreciate the student and manage students’ behavior. Interviewees appreciate avoiding disruptive classroom behavior, helping with tasks, receiving help and working together during mathematics lessons from their classmates. Adolescents have the interest to learn mathematics and they also trust in their own capability. On the other hand, adolescents are unsure of their ability to learn new content. Previous positive learning experiences reinforce trust and interest, but there was variability among the interviewees. According to the participants, mathematics lessons very often follow the same format. Support given by teachers and assistants is emphasized on both pedagogical documents and in the experiences of the interviewees. The most common mention in pedagogical documents is 'The student receives remedial education or special education if necessary'., Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on kuunnella ja tulkita nuorten kokemuksia oppimisesta, opiskelusta ja saamastaan tuesta tehostetun tuen vaiheessa. Tutkimus keskittyy matematiikan oppimiskontekstiin. Tehostettu tuki tarkoittaa pedagogisin perustein aloitettua kolmiportaisen tuen vaihetta. Tutkimus liittyy kokemuksen tutkimuksen fenomenologiseen tutkimusperinteeseen. Empiirinen aineisto koostuu suomalaista peruskoulua käyvien tehostettua tukea saavien 6.–8.-luokkalaisten nuorten (N = 19) puolistrukturoiduista haastatteluista ja nuorten pedagogisista asiakirjoista (N = 15). Pedagogiset asiakirjat ovat yksilökohtaisen tuen suunnittelun väline. Nuorten haastatteluissa käyttämät ilmaukset ja ilmauksiin liittyvät merkitykset on muutettu eksistentiaaliseen fenomenologiaan pohjautuvan mallin avulla yleiseksi tieteelliseksi tiedoksi. Suunniteltu ja toteutettu tuki on avattu sisällönanalyysilla ja kvantifioimalla asiakirjoista ja merkitysverkostoista tukitoimet. Tulokset osoittavat, että nuorten mukaan opettaja ja kodin aikuiset ovat keskeisiä matematiikan oppimisen tukijoita. Opettajan toivotaan opettavan, neuvovan henkilökohtaisesti, arvostavan oppilasta ja ylläpitävän työrauhaa. Luokkakavereilta nuoret toivovat matematiikan tunneilla työskentelyrauhan antamista, tehtävissä auttamista, avun vastaanottamista ja yhteistä toimintaa. Nuoret haluavat oppia matematiikkaa ja myös uskovat pystyvänsä siihen. Toisaalta nuoret myös epäilevät omaa kykyään oppia uusia asioita. Aikaisemmat myönteiset oppimiskokemukset kantavat nuorta. Nuorten kokemuksissa on myös eroja. Nuorten mukaan matematiikan tunnit noudattavat poikkeuksetta samaa kaavaa. Oppimisen tuki painottuu sekä pedagogisten asiakirjojen että nuorten kokemuksen mukaan opettajien ja ohjaajien antamaan tukeen. ”Saa tarvittaessa tukiopetusta tai erityisopetusta” on yleisin maininta pedagogisissa asiakirjoissa. Mainintoja muista tukitoimista on vain yksittäisissä asiakirjoissa. Nuorten mukaan matematiikan oppimista tukevat lis

Health care professionals need continuous education to maintain the competencies required to provide high-quality care; in today’s world, this means an understanding of digital health services. Insight into health care professionals’ experiences of which aspects influence their digital health competence development is therefore highly relevant. The objective of the study was to examine which aspects influence the digital health competence development of health care professionals (nursing workforce and allied health professionals). In-depth, semi-structured interviews were conducted with 20 health care professionals (Finland n=15, Sweden n=5) from various health care settings between May 2019 and July 2020. Interviews were audio-recorded, translated verbatim and analysed with inductive content analysis. Health care professionals perceive that digital health competence development is influenced by aspects related to digital health adoption, co-workers and the work community, their manager, and opportunities for continuous education and orientation. The participants agreed that digital health competence is an important part of a health care professional’s overall clinical competence. Continuous education geared towards digital health competence should be systematically designed, and potentially integrate the resources available on social media platforms. Additionally, managers and supervisors should take a stronger stance towards learning about digital health services so they can serve as role models to their employees and genuinely promote digital health competence development.

Life expectancy in industrialized countries has steadily risen in recent decades and the aim in Finland is to support older people to live in their own homes for as long as possible. This is ensured by means of the Old-Age Services Act, under which geriatric home care nurses support the well-being of these people and help them with their daily activities. The overall aim of this doctoral thesis was to examine the knowledge, beliefs and perceptions of geriatric home care nurses in relation to oral health care for older people. A further aim was to investigate the experiences of the nurses and the challenges they face in providing this oral health care. Out of the geriatric home care nurses employed by Kallio Primary Care Services (KPCS), 75% (n=106) participated in a questionnaire survey investigating their beliefs and knowledge with regard to oral health care in older people, as described in Paper I. Factor analysis revealed suitable factors and the factor sum scores were analysed in relation to background variables. In Paper II, home care nurses employed by KPCS (n=10) participated in semi-structured face-to-face interviews on four themes: oral health care for older people and related procedures for geriatric home care nurses, the importance of oral health care for older people, training for home care nurses in oral health care for older people, and the nurses’ own oral health care habits. For Paper III, 18 geriatric home care nurses from the Central Ostrobothnia Social and Health Services participated in an interactive education and answered a questionnaire before and after the education. Their comments and opinions were then analysed qualitatively. The results showed that the home care nurses appreciated their opportunity to promote oral health. They hoped to be given in-house training and believed this would improve the standards of oral health care for older people. Most of them knew that gingivitis and tooth decay are preventable, but their ability to, Tiivistelmä Viime vuosikymmeninä eliniän odote teollisuusmaissa on jatkuvasti noussut. Suomessa ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään. Vanhuspalvelulain tavoitteena on varmistaa ikääntyneille palvelut kotona. Kotihoitaja varmistaa ikääntyneen hyvinvointia ja auttaa päivittäisissä toiminnoissa. Väitöskirjatyön yleisenä tavoitteena oli selvittää kotihoitajien tietämystä, uskomuksia ja näkemyksiä ikääntyneiden suunterveyteen liittyen. Tavoitteena oli myös selvittää kotihoitajien kokemuksia ja heidän kohtaamiaan haasteita ikääntyneiden suunhoidossa. Kyselytutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää kotihoitajien uskomuksia, tietämystä ja käsityksiä ikääntyneiden suunhoidosta, osallistui 75 % Peruspalvelukuntayhtymä (PPKY) Kallion kotihoitajista (n=106). Kvalitatiivisessa jatkotutkimuksessa haastateltiin PPKY Kallion kotihoitajia (n=10). Puolistrukturoidut haastattelut sisälsivät neljä teemaa: ikääntyneiden suunhoito ja kotihoitajien suunhoitotoimenpiteet ikääntyneiden luona, ikääntyneiden suunhoidon merkitys, ikääntyneiden suunhoitoon liittyvä koulutus ja kotihoitajien omat suunhoitotottumukset. Kolmanteen osatutkimukseen osallistui 18 kotihoitajaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitesta. Kotihoitajat osallistuivat koulutukseen ja vastasivat kyselyyn ennen ja jälkeen koulutuksen. Hoitajien kommentit ja mielipiteet analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmällä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kotihoitajat suhtautuivat myönteisesti suunterveyden edistämiseen ja uskoivat lisäkoulutuksen parantavan ikääntyneiden suunhoitoa. Hoitajat tiesivät, että ientulehdus ja hampaiden reikiintyminen ovat ehkäistävissä, mutta hoitajien minäpystyvyydessä on parannettavaa. Kotihoitajat toivoivat työpaikalla toteutettavaa interaktiivista koulutusta. Tutkimuksessa kehitetyn kyselykaavakkeen todettiin soveltuvan mittaamaan hyvin kotihoitajien minäpystyvyyttä, tietämystä ja haasteita ikääntyneiden suunhoidossa. Kotihoitajat

Experiencing friendship is important for most people. Establishing and maintaining friendships is not as easy for everyone, and not everyone has equal opportunities to do so. People with intellectual disabilities face various challenges associated with forming, establishing, and maintaining friendships. The current study makes the voice of intellectually disabled pupils and their parents heard and expands the understanding of friendships and related challenges among pupils with intellectual disabilities, as well as different ways to support friendship. The data of this qualitative study consist of a semi-structured survey of parents (N = 107) and thematic interviews (N = 10), ethnographic data collected in a special school, an observation diary (N = 131 episodes), writings of pupils with intellectual disabilities (N = 5) and discussions with them. All data were analyzed using thematic design and content analysis. According to the results, the school was an important place for pupils with intellectual disabilities to be together with friends. Most pupils with intellectual disabilities had friends at school. Conversely, in their leisure, friends were more often found in family members rather than peers. The students who participated in the study hoped for the continuity of friendships and for more opportunities to meet friends in their spare time. The parents felt it was important for their children with intellectual disabilities to have friends and raised concerns about their children’s few friendships and lack of opportunities to meet friends. Supporting the friendships of a pupil with intellectual disability requires concrete action both from the family and at different levels of society. The most important role in supporting friendships is held by the parents and school staff. This dissertation complements current research data on the friendships of pupils with intellectual disabilities in the light of ecological systems theory, providing practical inform, Tiivistelmä Ystävyyden kokeminen on tärkeää useimmille ihmisille. Ystävyyssuhteiden muodostaminen ja ylläpitäminen ei ole kaikille yhtä helppoa, eikä kaikilla ole tähän yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Kehitysvammaisilla henkilöillä ystävyyssuhteiden muodostamiseen, vakiinnuttamiseen ja ylläpitämiseen liittyy erilaisia haasteita. Tutkimus tuo kehitysvammaisten koululaisten ja heidän huoltajiensa äänen kuuluville ja laajentaa käsitystä kehitysvammaisten koululaisten ystävyyssuhteista ja niihin liittyvistä haasteista sekä erilaisista tavoista tukea ystävyyttä. Tämän laadullisen tutkimuksen aineistot koostuvat huoltajille suunnatusta puolistrukturoidusta kyselystä (N = 107) ja teemahaastatteluista (N = 10), erityiskoulussa kerätyistä etnografisista aineistoista, havaintopäiväkirjasta (N = 131 episodia), kehitysvammaisten koululaisten (N = 5) kirjoituksista sekä heidän kanssaan käydyistä keskusteluista. Kaikki aineistot analysoitiin käyttämällä teemoittelua ja sisällönanalyysia. Tulosten mukaan koulu oli kehitysvammaisille koululaisille keskeinen paikka ystävien kanssa yhdessäololle. Useimmilla kehitysvammaisista oppilaista oli koulussa ystäviä. Sitä vastoin vapaa-ajalla ystävät löytyivät useammin perheen parista kuin vertaisista. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat toivoivat ystävyyssuhteiden jatkumista ja lisää mahdollisuuksia ystävien tapaamiseen vapaa-ajalla. Huoltajat kokivat tärkeäksi, että heidän kehitysvammaisilla lapsillaan olisi ystäviä, ja toivat esille huolensa lastensa vähäisistä ystävyyssuhteista sekä puutteellisista mahdollisuuksista tavata ystäviä. Kehitysvammaisen koululaisen ystävyyssuhteiden tukeminen edellyttää konkreettisia toimia sekä perheeltä että yhteiskunnalta eri tasoilla. Ystävyyssuhteiden tukemisen kannalta merkittävimmässä roolissa ovat huoltajat ja koulun henkilökunta. Tämä väitöstutkimus täydentää nykyistä tutkimustietoa kehitysvammaisten koululaisten ystävyyssuhteista ekologisen systeemiteorian valossa tarkasteltuna tuoden käytännönläheis

The use of digital technologies is driving the mass creation and collection of health data, fuelling disruptions in the healthcare ecosystem, and shifting the competitive landscape of health service provision. In response to this paradigm shift, the insurance industry is exploring new avenues of value creation as part of the digital health economy. Connected insurance has emerged as a strategy to leverage digitalization efforts for preventative and proactive health services. As insurance organizations strive towards implementing novel data-driven services, they are grappling with organizational and legislative challenges surrounding four necessary health data factors: access, control, sharing, and use. The research followed a qualitative methodological approach that was conducted in two phases as part of a single holistic case study of a transforming Finnish insurance organization. In the first phase, five empirical studies have been conducted which ascertain four case study boundaries: the health data environment in the Nordic countries, governance within the EU, insurance organizations as processors and controllers of health data, and customers as data subjects. In the second phase, a theory-driven narration of digital transformation in the insurance organization has been developed. The narration is a synthesis of data collected from interviews, ethnography, and a survey. The four health data factors — access, control, sharing, and use — were thematically analyzed and content-driven themes were empirically crafted to produce an inductive framework of health data mechanisms. The resulting framework of eleven health data mechanisms provides tactics for the design and development of proactive digital health services, stressing the importance of culture, interoperability, and transparency for service provision. How health data can be utilized as a resource for value creation requires key strategic decision-making practices by policymakers, organizations, and, Tiivistelmä Digitaalisilla teknologioilla voidaan tuottaa ja kerätä terveysdataa, mikä vauhdittaa terveydenhuollon ekosysteemin murrosta ja muuttaa terveydenhuollon palveluiden kilpailuasetelmaa. Paradigman muutoksen ansiosta vakuutussektori etsii tapoja luoda lisäarvoa osana digitaalisten terveyspalvelujen markkinoita. Digitaalinen vakuutuspalvelu on uusi strategia, ja se hyödyntää digitalisaatiota ennaltaehkäisevissä ja ennakoivissa terveyspalveluissa. Ottaessaan käyttöön uusia dataan perustuvia palveluja vakuutusyhtiöt kohtaavat organisatorisia ja lainsäädännöllisiä haasteita. Nämä liittyvät neljään terveysdatan elementtiin: saavutettavuus, hallinta, jakaminen ja käyttö. Tutkimuksen metodologiseksi lähtökohdaksi valittiin kvalitatiivinen lähestymistapa ja se tehtiin kahdessa vaiheessa osana yhden tapauksen kokonaisvaltaista tapaustutkimusta, jossa tarkasteltiin muuttuvaa suomalaista vakuutusorganisaatiota. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin viisi empiiristä tutkimusta, joiden perusteella määritettiin neljä tapaustutkimuksessa tarkasteltavaa osa-aluetta: pohjoismainen terveysdataympäristö, EU-ohjaus, vakuutusorganisaatiot terveysdatan käsittelijöinä ja hallinnoijina ja asiakkaat rekisteröityinä henkilöinä. Toisessa vaiheessa kehitettiin teoriapohjainen kertomus digitaalisesta transformaatiosta vakuutusyhtiössä. Kertomus yhdistelee haastattelujen, etnografisten menetelmien ja kyselyiden avulla kerättyjä tutkimusaineistoja. Neljä terveysdatan elementtiä — saavutettavuus, hallinta, jakaminen ja käyttö — analysoitiin temaattisesti ja niistä laadittiin empiirisesti sisältölähtöiset teemat. Näin luotiin terveysdatan mekanismeja kuvaava induktiivinen malli. Syntynyt malli käsittää yksitoista terveysdatan mekanismia ja tarjoaa keinoja ennakoivien digitaalisten terveyspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen painottaen kulttuuria, yhteensopivuutta ja läpinäkyvyyttä palvelujen tarjoamisessa. Terveysdatan hyödyntäminen lisäarvon tuottamiseksi vaatii strategisen päätöksent

The purpose of this research was to develop a hypothetical model for the well-being of adolescent girls in Northern Finland. The participants were young girls between the ages of 13 and 16 living in the province of Lapland. In the first phase, data which was collected through girls’ writings (n=117), described well-being and issues promoting and hindering it. In the second phase, girls were interviewed (n=19) about the meaning of seasonal changes, nature and animals relative to well-being. In the last phase three focus group interviews (n=17) were held. Based on the results of three phases, a hypothetical model was created of the wellbeing of adolescent girls in Northern Finland. The materials were analyzed by inductive content analysis. Based on the results of the first phase, well-being for the girls meant health as a resource, beneficial lifestyle, positive life course experiences, and favourable social relationships. Well-being was promoted by beneficial lifestyles, encouraging feelings, favorable social relationships and a pleasant state of being. Instead, well-being was hindered by factors that impaired health, negative personal feelings, conflicts in social relationships, and undesirable external factors. According to the results of the second phase, the participatory involvement with environment was formed from adaptation to seasonal changes, restorative nature and empowering interactivity with animals. In the third phase, natural environment that provides meaningful stimulus, winter which expresses participative and confrontational meanings and seasonal variations binding experiences was identified. The hypothetical model of well-being of adolescent girls in Northern Finland includes five dimensions, which were (1) health as an enabler, (2) the significance of social relationships, (3) acclimatization to the environments variation, (4) a harmonious connection with nature, and (5) a balanced experience of life. This research brings new knowledge of, Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista. Tutkimukseen osallistujat olivat 13–16-vuotiaita Lapin maakunnassa asuvia nuoria tyttöjä. Ensimmäisessä vaiheessa tyttöjen kirjoitusten (n=117) avulla kuvattiin hyvinvointia ja sitä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Toisessa vaiheessa tyttöjä (n=19) haastateltiin vuodenaikojen vaihteluiden, luonnon ja eläinten merkityksestä hyvinvoinnille. Viimeisessä vaiheessa toteutettiin fokusryhmähaastattelut (n=17). Näiden kolmen vaiheen tulosten perusteella muodostettiin hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan hyvinvointi tarkoitti tytöille terveyttä voimavarana, suotuisia elintapoja, myönteistä kokemusta elämästä ja positiivisia sosiaalisia suhteita. Hyvinvointia edistivät myönteiset elämäntavat, rohkaisevat tuntemukset, suosiolliset sosiaaliset suhteet ja miellyttävät olotilat. Hyvinvointia estivät terveyttä heikentävät tekijät, omakohtaiset kielteiset tuntemukset, ristiriidat sosiaalisissa suhteissa ja epämieluisat ulkoiset asiat. Toisen vaiheen tulosten mukaan ympäristön osallistava vaikutus muodostui sopeutumisesta vuodenaikojen vaihteluihin, eheyttävästä luonnosta ja voimaannuttavasta vuorovaikutuksesta eläinten kanssa. Kolmannen vaiheen tulokset muodostuivat osallistavasta ja haastavasta talvesta, merkityksellisiä aistikokemuksia tarjoavasta luonnosta ja vuodenaikojen vaihteluiden sitovuudesta. Näiden vaiheiden perusteella muodostettu hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista sisälsi viisi ulottuvuutta kuvaavaa käsitettä, jotka olivat (1) terveys mahdollistajana, (2) sosiaalisten suhteiden merkityksellisyys, (3) mukautuminen elinympäristön muutoksiin, (4) harmonisoiva luontoyhteys ja (5) tasapainoinen kokemuksellisuus elämästä. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa siitä, mitä hyvinvointi ta

Tavoitteet. Aiemmassa tutkimuksessa lukivaikeutta on tarkasteltu lähinnä tyypillisestä poikkeavan kielellisen prosessoinnin kautta, samalla kun sen kokemuksellinen ja kontekstuaalinen ulottuvuus on jätetty vähemmälle huomiolle. Tässä tutkimuksessa annetaan korkeakouluopiskelijoiden itse kertoa, miten he näkevät lukivaikeutensa. Lisäksi tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä vaikeuksia näillä opiskelijoilla on ja minkälaisia vahvuuksia heillä on opiskeluun. Aiheen tutkiminen voi tuoda uutta näkökulmaa sekä purkaa ennakkoluuloja lukivaikeutta kohtaan. Menetelmä. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jossa edettiin keskeisten teemojen avulla. Teemat valittiin aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa korkeakouluopiskelijaa. Kuusi haastateltavista opiskeli yliopistossa, kaksi ammattikorkeakoulussa. Haastattelut nauhoitettiin ja sen jälkeen litteroitiin. Litteraatit käytiin läpi laadullisen, induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Analyysin avulla haastatteluista nousi esiin paljon aspekteja, joita voidaan arvioida positiivisiksi. Monet osallistujista kertoivat olevansa avoimia lukivaikeudestaan. He olivat myös tottuneet tarkastelemaan oppimistaan ja löytäneet paljon hyviä keinoja oppia. Monet prosessoivat oppimaansa syvällisesti, olivat selviytyneet monista vaikeuksista ja uskoivat itseensä. Haasteet taas näkyivät etenkin suurten tietomäärien hallinnassa ja asioiden organisoimisessa sekä vieraiden kielten käyttämisessä. Useat osallistujista kertoivat opiskelun olevan melko hidasta. Lukivaikeus näyttäytyi tässä tutkimuksessa pohdittavana ilmiönä, ei automaattisesti suurena rajoitteena. Kaikilla opiskelijoilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, riippumatta siitä onko heillä lukivaikeutta vai ei., Objective. The previous studies have focused mainly on deviant linguistic processing regarding dyslexia, while people´s experiences and contextual factors have received less attention. This study gives voice to the dyslexic students who can tell about their own experiences about dyslexia. Additionally, the objective of this study is to examine what kind of difficulties the students face while studying and which strengths they have. This study can bring a new perspective and decrease prejudices towards dyslexia. Method. Focused interview was used as a method of this study. The interviews consisted of questions inspired by the previous literature. Eight students were interviewed, six of them were studying at the university and two of them were studying at the university of applied sciences. The interviews were recorded and transcribed. The transcriptions were analysed with qualitative content analysis. Results and conclusion. On the basis of the analysis the interviews included several positive aspects. Many of the participants told they were quite open about their own dyslexia. They were also used to observe their learning and they had found several useful ways to learn. Many of them used deep learning as their learning method. They had also coped several difficulties and they believed in themselves. Especially organizing big amount of information, learning foreign languages and organizing different studying was challenging for them. Several participants reported that their learning was quite slow. In this study dyslexia was a phenomenon, not only a limitation. All the students have their strengths and limitations, regardless if they have a dyslexia or not.

Tässä opinnäytetyössä tarkastelen eri ikäisten ja eri aikakausilla eläneiden kansantanssinopettajien opettamiseen ja toisen ihmisen kohtaamiseen liittyviä kokemuksia huomioiden kansantanssille tyypillinen ympäristö ja sen vaikutus. Lähestyn aihetta kansantanssinopettajien kertomien kokemusten avulla. Kansantanssiopettajien opetustyöhön liittyvät kokemukset, jotka ovat näyttäytyneet heille henkilökohtaisella ja ammatillisella tasolla merkityksellisinä, johdattavat tutkimuksen kulkua. Kansantanssi vaatii historiallisen ja kulttuurisen yhteyden käsittämisen, ja siten nostan mukaan myös suomalaisessa kansantanssissa 1900-luvun alussa merkittävästi vaikuttaneen Anni Collanin (1876–1962) ajatuksia täydentämään tutkimuksen kokonaiskuvaa. Työn voimallisena liikkeellepanijana on toiminut henkilökohtainen tarve laajentaa omaa ymmärrystä ihmisestä, opettamisesta ja kansantanssista ja niitä sitovasta kontekstista. Katson, että taideopettajana olen sitoutunut taiteeseen ja kasvattajana kytkeytynyt yhdistämään työhöni sekä maailmankatsomukseni että elämänkokemukseni ja niiden tuoman ymmärryksen. Uskon opettajuuden kasvun kaaren olevan jatkuva ja kerroksittain kypsyvä kuten ihmisyys ja taiteilijuus. Uskon omien kokemusten reflektoinnin kautta olevan mahdollista saavuttaa tarkempi tietoisuus itsestä ja ympäristöstä. Uskon myös kohtaamiseen ja dialogiin, joiden avulla voimme yhdessä tulkita ja muuttaa ympäröivää todellisuuttamme. Ajatteluani ohjaa fenomenologinen tutkimusote, jossa tutkimuksen kohteena on yksilön kokemuksellinen suhde maailmaan, jossa hän elää. Tutkimustyö käynnistyi syksyllä 2014, jolloin kutsuin alalla aktiivisesti toimivia kansantanssinopettajia jakamaan kokemuksiaan. Kesään 2015 mennessä ilmoittautuneita opettajia oli neljä, joista kolme vastasi kirjallisesti puolistrukturoituun kyselyyn. Kirjallisen vastaamisen jälkeen opettajat tarkensivat kokemuksiaan suullisesti teemahaastattelussa, minkä lisäksi yksi opettaja vastasi suullisesti kyselyyn. Tutkimuksen aineis

Tutkielman tavoitteena on selvittää lukivaikeuden vaikutusta neljän opiskelijan opiskeluun ja elämään yleensä. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää kohtaavatko opiskelijoiden tarpeet ja yliopiston tuen tarjonta. Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin yliopisto-opiskelijan lukivaikeus ilmenee ja miten se vaikuttaa opiskeluun? Millä tavoin yliopisto huomioi lukivaikeudet opetuksessa ja kohtaako se opiskelijan toiveet? Millä tavoin lukivaikeus on vaikuttanut opiskelijan elämänkulkuun? Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lukivaikeus vaikuttaa opiskeluun tehden siitä haastavampaa ja hitaampaa. Tutkielma oli laadullinen tapaustutkimus, joka perustui haastateltavien kokemuksiin lukivaikeudesta, ja sen vaikutuksesta opiskeluun ja muuhun elämään. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Tutkielmassa oli neljä haastateltavaa, ja haastattelut olivat teemahaastatteluita. Aineiston analysoimisessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että lukivaikeus vaikuttaa opiskeluun tehden siitä haastavampaa ja enemmän aikaa vievää. Haastateltavat kokivat saavansa vähän tukea opiskeluunsa ja toivoivat saavansa sitä enemmän. Yliopistossa oli mahdollista saada kurssikohtaisesti tukea esimerkiksi saamalla kurssimateriaalit etukäteen tai lisäaikaa tentteihin. Tämä edellytti opiskelijan oma-aloitteisuutta ja kurssin opettajalle lukivaikeudesta kertomista. Haastateltavat erosivat toisistaan siinä, kuinka paljon he kokivat tarvitsevansa tukea opiskeluun. Toivottavia tuenmuotoja olivat tenttien korvaamismahdollisuudet esimerkiksi oppimispäiväkirjoilla, materiaalien etukäteen saaminen ja kirjallisuuden saaminen suomeksi. Lukivaikeus vaikutti muuhun elämään, kuten työllistymiseen, eri tavoin. Tutkimushenkilöt erosivat toisistaan siinä, kuinka rajoittavana tekijänä he pitivät lukivaikeutta elämässään. Lukivaikeus tekee opiskelusta vaativampaa ja hitaampaa, mutta se ei ole este opiskelulle., In this thesis the effect of dyslexia on studying and on the other personal life was researched on four students. In addition, the thesis examined how does student's requirements and university support match. Following research questions are posed: How dyslexia appears in university student and how does it affect studying? How does the university pays attention to reading and writing disabilities in teaching and does it satisfies students? How dyslexia has affected the student's life? Previous research shows that dyslexia makes studying more challenging and time consuming. The thesis was a qualitative case study which was based on personal experiences of subjects on dyslexia and the effect of dyslexia on studying and personal life. Research material was obtained by the personal subject interview. Four subjects were interviewed using the theme-centered interview method. Material was analyzed using the data driven content analysis method. Results show that dyslexia affects studying making it more challenging and time consuming. Subjects perceived that they were not getting enough support to studying and wished to get it more. In the university it was possible to get course-wise support for example by getting course materials beforehand or getting extra time for exams. The support required initiativity from student to tell lecturer about dyslexia. Subjects differed from each other on how much they believed to need support to studying. Subjects favored such a form of support as replacing an exam by a learning diary, receiving tuition materials beforehand and getting literature in finnish. Dyslexia affected the personal life such as getting employed in different ways. Subjects differed with each other about how limiting factor they perceived dylexia to be in their life. Dyslexia makes studying more difficult and slower but is not an obstacle to studying.

Cross-platform configurations—systems and services employing multiple devices and applications in concert—increasingly penetrate a variety of personal and recreational domains, such as entertainment, photography and physical exercise. Supporting regular physical exercise is important in reducing health threats such as obesity and heart disease. Many personal exercise monitoring solutions employ a cross-platform configuration. This work is positioned at the intersection of two streams of research: 1) cross-platform systems and 2) technology-mediated physical exercise. The key question is: How does composition—the manner by which roles, functionality and content are allocated across system components—influence use and user experience. This thesis investigates how composition works and functionality and content may be allocated efficiently. This work takes on a qualitative case study approach, featuring a heart rate monitoring system comprising a wearable heart rate monitor and a web service. The findings reveal that the composition of cross-platform systems essentially influences user experiences. Cross-platform systems may support different ways of carrying out activities through role-based and modular organization of components. Complementary allocation of functionality may reduce the complexity on individual devices and increase components’ fit for purpose. Several challenges in combinatorial use, such as the limited functionality of specific devices or the redundancy of functionality, could be overcome by strategic allocation. Despite the challenges, cross-platform systems may effectively support cross-contextual activities. In exercise monitoring, the role of the interactive mobile device was particularly central for motivation, learning and controlling target behavior. Conventional exercise diaries or non-interactive solutions based on sensors may benefit from the inclusion of “runtime” interactivity. This study identifies composition as a designable ch, Tiivistelmä Tämä työ käsittelee monikanavaisia järjestelmiä, jotka muodostuvat useiden eri päätelaitteiden ja sovellusten yhdistelmistä. Kuluttajasektorilla ne ovat yleistyneet esimerkiksi viihteessä, valokuvauksessa ja liikkumisen tukena. Säännöllisen liikunnan tukeminen on keskeistä muun muassa ylipainon sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Suuri osa liikuntaa tukevista ratkaisuista yhdistelee useita eri teknologioita ja sovelluksia. Tämä työ asemoituu kahden tutkimusalueen risteykseen: 1) monikanavaiset järjestelmät ja 2) teknologia liikunnan tukena. Tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena on edistää monikanavaisten järjestelmien tilannelähtöistä suunnittelua. Keskeinen kysymys on, kuinka järjestelmän toiminnallisuudet ja sisältö voidaan tehokkaasti jakaa eri osasovellusten, kuten mobiilisovelluksen ja verkkopalvelun kesken. Tässä työssä kyseistä allokaation problematiikkaa tarkastellaan laadullisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa perehdytään sykemittarin ja verkkopalvelun muodostaman esimerkkijärjestelmän toimintaan keskittyen loppukäyttäjien kokemuksiin. Tutkimus osoittaa, että monikanavaisen järjestelmän kompositio määrittää keskeisesti käyttäjäkokemusta ja järjestelmän tuomaa lisäarvoa käyttäjälle. Monikanavaiset järjestelmät voivat tehokkaasti tukea erilaisia käyttötapoja erikoistuneiden ja (tietyssä määrin) itsenäisten osasovellustensa kautta. Onnistuneella kompositiolla voidaan yksinkertaistaa laitteita ja palveluita sekä lisätä niiden soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa. Monikanavaisten järjestelmien käyttöön liittyviä ongelmia, kuten sisältöjen päällekkäisyyttä ja rajoitteita osasovellusten toiminnallisuudessa, voidaan ratkoa strategisen allokaation keinoin. Tutkimus osoittaa, että liikunnan tukena sykemittari on keskeisessä roolissa motivoiden käyttäjiä ja tehostaen harjoittelua välittömän palautteen avulla. Liikunnan aikainen palaute on keskeistä, mikä tulisi huomioida urheilupäiväkirjoihin ja passiivisiin sensoreihin perustuvissa ra

Tässä tutkielmassa tarkastellaan organisaation ilmaistujen arvojen suhdetta perusoletusten tasoon. Tutkielmassa organisaation ilmaistuilla arvoilla tarkoitetaan organisaation julkisia arvoja, jotka usein sisällytetään organisaation virallisissa asiakirjoissa esitettyyn ideologiaan tai filosofiaan. Perusoletuksilla tarkoitetaan organisaation alitajuisia, itsestäänselviä ja organisaation jäsenten kesken jaettuja uskomuksia. Tässä tutkielmassa on tarkoitus selvittää, näkyvätkö tietyn oppilaitoksen opetussuunnitelmassa ilmaistut arvot oppilaitoksen opetushenkilökunnan perusoletusten tasolla eli käytetäänkö ilmaistuja arvoja retorisena välineenä opetushenkilökunnalle esitettyjen pulmatilannekuvausten ratkomisessa. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat organisaatiokulttuuriteoriassa ja retorisessa sosiaalipsykologiassa. Tutkielman empiirinen osa toteutetaan laadullisen asennetutkimuksen näkökulmasta. Arvoja tarkastellaan retorisen sosiaalipsykologian mukaisesti retoriikan välineinä, sosiaalisina tuotteina, joihin arkipäivän toimijat voivat perusteluissaan vedota. Tutkielman aineisto koostuu neljästä puolistrukturoidusta ryhmähaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 16 henkilöä ja he edustavat tarkastellun oppilaitoksen opetushenkilökuntaa. Tutkielman lähtökohta-ajatuksena on, että organisaation perusoletukset tulevat ilmi, kun organisaation jäseniä pyydetään kommentoimaan organisaation kannalta relevantteja pulmatilanteita. Aineiston analyysissa tuli esiin, että pulmatilannekuvauksiin liittyviä kannanottoja perusteltiin yhteensä viidellä erilaisella tavalla. Perusteluissa vedottiin asiakkaan etuun, työntekijän etuun, organisaation etuun, arvioinnin laatuun ja työntekijän tilanteeseen. Oppilaitoksen perusteluissa ei juurikaan esiintynyt eksplisiittisesti ilmaistuja arvoja. Samalla perustelutavat toivat vahvasti esiin sen, että organisaation toiminta-ajatuksen ydinkohtaan, eli asiakkaan (ts. oppilaan) etuun, vedottiin useasti. Tutkielman keskeisin tulos on, että tarka, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tutkielman kysymyksenasettelu koski sosiaalityöntekijöiden asennoitumista alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan. Pyrkimyksenä oli tarkastella asenteiden laadullista variaatiota ensinnäkin sen kannalta, minkälaisina asioina ja miten alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa arvotetaan sosiaalityön kontekstissa? Toiseksi asenteiden laadullista variaatiota lähestyttiin siltä kannalta, miten puheeksiotto ja neuvonta istuvat osaksi sosiaalityötä työntekijöiden näkökulmasta? Kolmanneksi tavoitteena oli tarkastella, näyttäytyvätkö puheeksiotto ja neuvonta edellisten kysymysten osalta samankaltaisina asenneobjekteina niin puheeksiottoon liittyvään mini-interventiokoulutukseen osallistuneiden kuin menetelmää toistaiseksi suhteellisen vähän tuntevien sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta? Tutkielman empiirinen aineisto koostui 17 aikuissosiaalityöntekijän haastattelutilanteessa tuottamasta argumentatiivisesta puheesta. Haastattelut toteutettiin laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Haastateltaville esitettiin väittämiä, joiden tarkoituksena oli virittää heitä arvottamaan alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa eri kannoilta. Argumentatiivisesti rakentuvan haastattelustrategian tavoitteena oli saada esiin asenteiksi tulkittuja kannanottoja puheessa määrittyvää asenneobjektia kohtaan. Analyysivaiheessa puheaineistosta lähdettiin poimimaan erilaisia kannanottoja perusteluineen. Kannanottoja ja niiden perusteluja hahmoiksi jäsentävässä analyysissa edettiin väittämä kerrallaan. Tulkintoja kokoavassa osassa pyrittiin lisäksi erottamaan kommenteista ne sosiaaliset asiayhteydet, joihin haastateltava väittämän sijoittaa. Analyysissa tarkasteltiin siis paitsi asenteiden kohteiden määrittymistä ja tuottamisen tapoja myös niitä asiayhteyksiä, joissa tuottaminen tapahtuu. Väittämiin esitettyjä kommentteja kokoavasti tulkiten alkoholinkäytön puheeksiotto ja käyttöön liittyvä neuvonta näyttäisivät sijoittuv, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tapaustutkimuksen kohdeorganisaationa on ulkoasiainministeriö. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ulkoasiainministeriön organisaatiokulttuurin ja sosiaalisen pääoman vaikutusta luottamukseen työntekijänäkökulmasta. Taustalla ovat vuoden 2007 Great Place to Work-tutkimuksen tulokset, joista ilmeni työntekijöiden alhainen luottamus organisaation johtoon. Teoriaosuudessa yhdistetään organisaatiokulttuurin ja sosiaalisen pääoman näkökulma. Sille rakentuu myös tutkimuksen viitekehys. Teoriaosuudessa tarkastellaan organisaatiokulttuurin perusoletusten ja yhteisten käytäntöjen sekä sosiaalisen pääoman verkostoitumisen ja normien vaikutuksia luottamuksen syntyyn. Organisaatiokulttuurista ja sosiaalisesta pääomasta pyritään rakentamaan toisiaan tukeva synteesi, jossa sosiaalinen pääoma on organisaatiokulttuuria ylläpitävä voima. Tutkimusstrategia on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty valtio-opin tutkimuksessa harvoin käytetyllä eläytymismenetelmällä. Eläytymismenetelmä sopii hyvin aineistonkeruumenetelmäksi tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on tarkastella ajattelun logiikkaa ja asenteita. Sen avulla pyritään tutkimaan sekä tilanteen että vastaajan kulttuurisidonnaisuutta että sosiaalisuutta. Tutkimusanalyysina on käytetty laadullista analyysia. Tutkimukseni keskeisimmät tulokset olivat, että organisaatiokulttuurin nykytilaan ja -muotoon vaikuttavat organisaation historialliset kokemukset monimutkaisine vuorovaikutuksineen ja uskomuksineen.Aiemmin vallinneet käytännöt saattavat vaikuttaa edelleen organisaation jäsenten asenteissa ja oletuksissa erityisesti koskien nimittämis- ja siirtopolitiikkaa. Mitä paremmin työntekijä kokee verkostoituneensa omassa organisaatiossaan ja sen ulkopuolella, sitä luottavaisemmin hän suhtautuu tulevaisuuteensa. Suhteiden merkitystä korostivat sekä nuoret että vanhemmat virkamiehet. UM:n erityispiirre on jatkuva työkierto, jonka suunnitteluun työntekijät toivovat ohjausta ja tukea. Aineistoista ilmeni, että lu, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Työni tarkastelee jalkapallon merkitystä Britanniassa. Tutkimukseni näkökulmani on jalkapallon merkitys brittiläisen yhteiskunnan rakentajana. Tutkimuskohteenani on kahden eri sanomalehden, Daily Mail ja The Guardian, jalkapallojutut tietyltä ajalta. Aineistoni koostuu kuudestatoista (16) jutusta. Työni on lähestymistavaltaan kulttuurintutkimuksellinen. Oma lähtökohtani tutkimukselle on jalkapallon positiivisessa roolissa yhteiskunnan rakentajana ja yhdistäjänä. Jalkapallolla on Britanniassa vahvat perinteet ja ne kulkevat usein käsi kädessä sanomalehdistön kanssa. Esittelen lehdistön historiaa erityisesti jalkapallon näkökulmasta. Pohdin myös jalkapallon roolia identiteettien rakentajana. Jalkapallon merkitys kansallisten identiteettien ja yhteiskunnan rakentamisessa tulee esiin tutkimusaineistostani, jota käyn läpi kahden eri menetelmän kautta. Toinen menetelmistäni on Fairclough´n diskurssiin perustuva representaatioiden, identiteettien ja suhteiden näkökulmasta tapahtuva havaintojen etsiminen. Toinen menetelmä liittyy myytteihin, jota käytän syvällisempien havaintojen ja tulosten löytämiseen. Campbell`in myytin funktiot ovat sosiologinen, pedagoginen, kosmologinen ja mystinen funktio. Työ asettaa neljä tutkimuskysymystä. Ensiksi selvitän miten jalkapallo rakentaa brittiläistä identiteettiä. Toisessa kysymyksessä pohdin miten jalkapallon ja lehdistön suhde vaikuttaa yhteiskuntaan. Kolmannella kysymyksellä haluan selvittää miten jalkapallosta on tullut Britanniassa myytti ja neljännessä kysymyksessä etsitään vastauksia siihen, miten jalkapallomyytti elää yhteiskunnassa. Teoreettisen viitekehykseni muodostavat brittiläisestä identiteetistä, kansallisesta kulttuurista, urheilusta, jalkapallosta sekä brittiläisestä sanomalehdistöstä tehty tutkimuskirjallisuus. Tärkeimpiä lähteitäni ovat teoreettisen viitekehyksen osalta Richard Holt, Stuart Hall, Adam Brown, Maaret Ilmarinen, Hannu Leinonen ja Eino Lyytinen. Analyysimenetelmän tärkeimmät lähteet ovat Joseph Campbell, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Ohjelmajohtaminen on vuonna 2003 käyttöönotettu valtioneuvoston tasoinen johtamismalli, jonka tavoitteena on koota yhteen laajoja, useita eri hallinnonaloja ja toimijoita koskettavia asiakokonaisuuksia politiikkaohjelmien alaisuuteen. Ohjelmajohtamisen laajakantoisempana tavoitteena on lisätä poikkihallinnollista kulttuuria keskushallinnon tasolla sekä hallinnon avautumista suhteessa yhteiskuntaan. Ohjelmajohtaminen liittyy hallinnan ja verkostoitumisen käsitteisiin: toimintaympäristön monimutkaistuessa päätöksenteon tueksi tarvitaan yhä laajemman toimijajoukon asiantuntemus, ja hallitusten on enenevässä määrin perustettava toimintansa konsensukseen ja yhteistyöhön. Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan kuuluu neljä politiikkaohjelmaa: yrittäjyyden, työllisyyden, kansalaisvaikuttamisen ja tietoyhteiskunnan politiikkaohjelmat. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on niistä ensimmäinen, yrittäjyyden politiikkaohjelma. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella horisontaalisen ja vertikaalisen verkostoitumisen toteutumista yrittäjyyden politiikkaohjelman kahden keskeisen toimielimen – ohjelman johtoryhmän ja yritysneuvottelukunnan – sisällä ja välillä. Laajempana tavoitteena on selvittää sitä, mitä esteitä ja edellytyksiä aidolle verkostoitumiselle keskushallinnon tasolla on olemassa, ja miten ohjelmajohtamismallia tulisi edelleen kehittää. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat yleisellä tasolla hallinnan diskurssi ja verkostoteoreettinen näkemys. Erityisellä tasolla yrittäjyyden politiikkaohjelman keskeisten toimijoiden verkostoitumista tarkastellaan verkostoitumisen edellytysten mallin kautta. Mallin mukaan verkostomaisen toiminnan onnistumiseen / epäonnistumiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: verkostojohtaminen, verkoston ominaisuudet, toimijoiden verkostovalmiudet, resurssien riittävyys, instituutioiden tuki, tulkintojen yhdensuuntaisuus sekä ajanhengen ja verkostoissa käsiteltävien teemojen yhdensuuntaisuus. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella si, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Kulttuurin tutkimus yleistyi organisaatiotutkimuksen piirissä 1980-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä organisaatiokulttuurin käsite iskostui myös käytännön johtamisoppeihin. Yksi organisaatiokulttuurin osa-alue on organisaation julkilausutut arvot, joihin liittyvää tieteellistä tutkimusta on niukasti. Julkilausuttujen arvojen merkitys organisaatiolle jää usein epäselväksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on julkilausuttujen arvojen merkitys organisaatiokulttuurille. Julkinen keskustelu yritysten arvoista on vilkasta. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitetään sitä, minkä takia arvoista puhutaan. Esiin nostetaan neljä osin päällekkäistä aihepiiriä: liiketoiminnan etiikka ja yhteiskuntavastuu, yrityksen maine, henkilöstön hyvinvointi ja liiketoiminnan menestyminen. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa esitellään erilaisia näkemyksiä organisaatiokulttuuriin, arvoihin ja niiden johtamiseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu Edgar H. Scheinin ja Joanne Martinin organisaatiokulttuuria käsittelevien teorioiden varaan. Martinin esittämät kolme perspektiiviä organisaatiokulttuuriin toimivat tutkimuksessa subjektiivisesti määriteltyinä käsitteinä, jotka laajentavat Scheinin näkemystä organisaatiokulttuurista. Teorioiden pohjalta kehitetään organisaatioiden julkilausuttujen arvojen merkitystä kuvaava malli, johon arvot voidaan sijoittaa. Teoreettisen viitekehyksen toimivuutta testataan kvalitatiivisella tapaustutkimuksella. Samalla selvitetään arvojen merkitystä Tapiola-ryhmän kulttuurille. Empiirinen aineisto koostuu 23 henkilön teemahaastattelusta. Analyysissä käytetään apuvälineinä teemoittelua, luokittelua ja laskemista. Tutkimustuloksena selvisi, että organisaatioiden julkilausuttujen arvojen merkitystä kuvaavaa mallia voidaan käyttää apuvälineenä, kun selvitetään arvojen merkitystä organisaatiokulttuurille. Mallia voitaisiin kehittää edelleen liittämällä siihen arvojohtamisen näkökulma sekä muodostamalla malliin sopiva kyselylomake, joka tukisi kvalitatiivista l, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Vuoden 2003 ammattikorkeakoululaissa tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k-toiminta) harjoittaminen säädettiin myös ammattikorkeakoulujen perustehtäväksi. Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan tulee olla ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakouluille on niiden reilun kymmenvuotisen historiansa aikana annettu yhä enemmän yliopistolle perinteisesti kuuluneita tehtäviä, joista jatkokoulutus ja t&k-toiminnan harjoittaminen ovat viimeisimpiä esimerkkejä. Ammattikorkeakoulutuksen kenttä on ollut ja on edelleen hyvin jännitteinen ja näitä jännitteitä tutkimus pyrkii tuomaan esiin. Tutkimuksen tapausesimerkki on yksityinen, kristilliseen arvopohjaan toimintansa perustava Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak). Tutkimuksessa selvitetään, mitä Diakonia-ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyökumppanit odottavat ammattikorkeakoulujen ja Diakin t&k-toiminnalta. Diakonia-ammattikorkeakoulun t&k-toiminnasta oli tavoitteena selvittää tutkimus- ja kehitystoiminnan käytäntöjä Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Tutkimusaineisto koostui valmiista aineistosta (lait ja muut viralliset dokumentit) sekä 15 avainhenkilöhaastattelusta: 11 Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanin sekä neljän Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan vastaavan teemahaastattelusta. Tutkimusaineiston analysointi perustui aineistolähtöiseen analyysiin, aineiston järjestämiseen, teemoitteluun sekä swot-analyysiin. Tutkimus osoittaa, että eri tahojen odotukset ammattikorkeakouluille ja niiden harjoittamalle t&k-toiminnalle ovat paikoin ristiriitaisia. Tutkimuksessa jännitteitä esiintyi yhdeksällä tasolla: 1) valtio ja Diak näkevät ammattikorkeakoulujen perustehtävän laajempana kuin työelämä, 2) ammattikorkeakouluissa tutkimus- ja kehitystehtävä "kilpailee" perinteisen opetustehtävän kanssa, 3) työelämä odottaa ammattikorkeakoululta perinteisen opetustehtävän vahventamista ja keskittymist, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Julkaisussa tarkastellaan tapaustutkimusta, sen tavoitteita, suorittamista ja arviointia. Kutakin aihepiiriä käsitellään konkreettisen tutkimusesimerkin avulla. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan yhtä tai useampaa 'tapausta', joiden määrittely, analysointi ja ratkaisu on tapaustutkimuksen päämäärä. Johtolankana tapauksen ratkaisemisessa toimii tutkimuskysymys. Tämä on useimmiten aineistolähtöinen, mutta se saattaa myös olla aikaisemmasta teoriasta johdettu. Tapaus voi olla yksilö, ryhmä, ohjelma tai prosessi tai jokin ilmiö, ja tapauksen määrittely voi tapahtua ennen aineiston keruuta tai sen jälkeen. Tyypillistä tapaustutkimukselle on erilaisten aineistojen, niin laadullisten kuin määrällisten, rinnakkainen käyttö. Tapaustutkimukset pohjautuvat tutkimusalasta riippuen erilaisiin tieteenfilosofisiin lähtökohtiin, teoreettisiin ja metodologisiin näkökulmiin sekä menetelmällisiin valintoihin. Tämän vuoksi tapaustutkimuksella voi olla hyvinkin erilaisia tavoitteita. Tavoitteena voi olla tapauksen ymmärtäminen, tiheän kuvauksen tuottaminen, monimutkaisten ilmiöiden ja tapahtumien selittäminen tai uusien teoreettisten ideoiden tai hypoteesien tuottaminen. Tapaustutkimukset voidaan jakaa intensiivisiin ja ekstensiivisiin tutkimuksiin. Intensiivisessä tapaustutkimuksessa on tavoitteena ainutlaatuisen ja juuri tästä syystä teoreettisesti mielenkiintoisen tapauksen tiheä kuvaus, tulkinta ja ymmärtäminen. Tapauksen kontekstin kuvaus on tärkeää, ja lisäksi tutkija saattaa olla kiinnostunut tutkimukseen osallistuvien tavasta jäsentää maailmaa. Ekstensiivisessä tapaustutkimuksessa etsitään yhteisiä ominaisuuksia, yleisiä malleja ja uusia teoreettisia ideoita ja käsitteitä usean tapauksen vertailun avulla. Tapauksia käytetään välineinä ilmiöiden tutkimisessa. Tapaustutkimuksen raportti voi olla rakenteeltaan monenlainen, esimerkiksi lineaaris-analyyttinen, vertaileva, kronologinen tai teoriaa kehittävä. Huomiota tulee kiinnittää tutkimuksen keskeisen päättelyketjun, punaisen langa

Tutkimus käsittelee helsinkiläisten käsityksiä kameravalvonnasta. Kameravalvonnalla voidaan valvoa sekä ihmismassoja että omaisuutta. Kameravalvonta luo uusia mahdollisuuksia valvontaan ja se on helppo piilottaa valvottavilta. Valvonta liittyy ajankohtaiseen keskusteluun turvallisuudesta ja siitä miten turvallisuutta voidaan lisätä. Tutkimus on tehty kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin ja tutkimuksessa yhdistyy aikalaisdiagnoosit kaupunkitutkimukseen ja kriminologiaan. Aineistoni on Helsingin kaupungin tietokeskuksesta saatu tilastollisen tutkimuksen avovastausaineisto. Aineisto oli varsin runsas ja siinä käsitellään laajalti erilaisia teemoja. Tutkimukseni on aineistolähtöinen ja teoretisointi kehittyi rinta rinnan aineiston käsittelyn kanssa. Kameravalvonta on leimallisesti nyky-yhteiskunnan ilmiö, mutta tästä huolimatta se toimii varsin huonosti nyky-yhteiskunnan ongelmien ratkaisijana. Kameravalvonta on mielikuvatasolla tehokas ja taloudellinen väline rikostentorjunnassa ja yleisen järjestyksen ylläpidossa. Tehokkuudessaan se sopii ajan henkeen. Kameravalvonnan hyödyntämismahdollisuuksiin vaikuttaa tilat, joissa sitä käytetään. Kaupalliset tilat ovat tutuin ympäristö kameravalvonnalle, mutta esimerkiksi työpaikat ja koulut jakavat mielipiteitä. Valvontaa ja kontrollitoimia on helppo puolustaa ja niitä kannattavat näyttäytyvät vastauksissa ikään kuin yleisen mielipiteen edustajina. Samaan aikaan kameravalvontaan kriittisesti suhtautuvat asettavat puheenvuoroissa itsensä oppositioasemaan ja puolustuskannalle. Tästä huolimatta kameravalvonnalle toivotaan enemmän rajoituksia ja kameravalvonnan valvontaa. Kameravalvonnasta tiedottamista toivottiin lisää. Erityisesti kameravalvonnan salaaminen tuntui vastaajista epämiellyttävältä. Yhtäältä kameravalvonnan toivotaan tuovan apua pelottavissa tilanteissa, mutta toisaalta seinään kiinnitetty kamera ei voi yksin auttaa. Tarvitaan toinen ihminen. Kameravalvonnan piilottaminen ja vähäinen tiedottaminen sekä vartioiden piilout, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tässä tutkimuksessani tarkastelen vanhusten sosiaalipalveluja vanhusten ja sosiaalityöntekijöiden kokemina. Tutkimuksessa on mukana seitsemän yli 75-vuotiasta vanhusta, neljä aikuissosiaalityöntekijää, yksi sosiaalitoimiston etuuskäsittelijä ja yksi kotihoidon työntekijä. Tarkastelunäkökulmina ovat yli 75-vuotiaat ikääntyneet, sosiaalipalveluja käyttävät vanhukset ja aikuissosiaalityöntekijät Espoon kaupungissa. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa ikääntyneistä sosiaalipalvelujen asiakkaista ja heidän suhteestaan sosiaalipalveluihin ja erityisesti sosiaalityöhön. Tarkasteluni keskiössä ovat sekä vanhusten että työntekijöiden kokemukset, tietämys ja toiveet vanhuksista sosiaalipalvelujen asiakkaina. Tarkastelen myös sosiaalipalveluja käyttävien vanhusten arkea. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Sekä vanhuksille että sosiaalityöntekijöille on omat teemahaastattelurungot. Etuuskäsittelijän ja kotihoidon työntekijän haastattelut ovat vapaamuotoista keskustelua. Tutkimuksen teemoina ovat kokemukset vanhusten sosiaalipalvelujen asiakkuudesta, vanhusten sosiaalipalvelujen tietämys, vanhusten arki ja toiveet vanhusten sosiaalityölle. Tutkimustulokset kertovat vanhusten kokemuksista palvelutaloasumisesta, kotihoidosta ja sosiaalityöstä. Palvelutalo koetaan turvan ja hoidon antajana. Varjopuolina ovat asunnon pienuus, henkilökunnan kiire ja asumisen kalleus. Kotihoidon palvelut koetaan ulkoapäin määräytyviksi. Palvelujen saamiseen vaadittavien viranomaislausuntojen koetaan väheksyvän vanhuksen omaa tietoa ja tuntemusta avun tarpeestaan. Palveluntarve pitää ikään kuin sinetöidä viranomaistaholta. Kokemukset sosiaalipalveluista kertovat vanhusten uuvuttavasta taistelusta byrokratiaa ja muutoksia vastaan. Vanhusasiakkaat ovat puhelinliikenteen uhreja. Työntekijät tunnistavat vanhusasiakkaiden vaikeudet hakea apua. Sosiaalitoimeen kohdistuvat muutokset rasittavat myös työntekijää. Vanhusten tietämystä sosiaalipalveluista on vaikea arvioid, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella naisen asemaa Kamerunissa moraalin näkökulmasta. Tutkimus on tehty focusryhmähaastattelujen avulla esittämällä kolme hypoteettista moraalista dilemmaa erilaisille ryhmille eri puolilla Kamerunia. Ryhmät koostuivat joko kylän naisista, miehistä tai naisista, jotka oli asemansa vuoksi luettavissa ns. experttiryhmiksi. Aineisto on kerätty osana Helsingin Yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen Kamerun-tutkimusprojektia. Tutkielmassa käydään läpi moraalin tutkimuksen pääsuuntauksia. Lawrance Kohlbergin teoria moraalin kehityksestä hallitsi tutkimusta monta vuosikymmentä, vaikkakin herätti paljon kritiikkiä. Minnesotan koulukunta James Restin johdolla muokkasi ja uudisti moraalin tutkimusta. Tutkielmassa esitellään myös Restin moraalisen toiminnan neljän komponentin malli. Komponenteista moraalinen sensitiivisyys käsitellään tutkimuksessa tarkemmin, sillä sitä käytetään myös viitteellisenä teoreettisena viitekehyksenä haastatteluiden analyysissä. Lisäksi tutkielmassa esitellään Richard Shwederin ja kulttuurisen psykologian näkökulmaa moraaliin ja kulttuurien väliseen tutkimukseen. Haastattelut analysoitiin kvalitatiivisesti käyttäen apuna Atlas.it-analyysiohjelmistoa. Aluksi etsittiin kaikki moraaliset kannanotot, sitten keskityttiin poimimaan aineistosta tilanteen eri osapuolet, heidän mahdolliset toimintavaihtoehtonsa ja seuraukset ristiraadoista tilanteessa. Näin muodostettiin luokkia osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista tilanteessa. Ristiriidassa olevista seurauksista ja oikeuksista kumpuavat seuraukset tilanteesta. Kaiken kaikkiaan kamerunilaisen naisen asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista tämän tutkimuksen kautta piirtyvä kuva on melkoisen ristiriitainen. Eletään toisaalta perinteisen tavan mukaan, mutta toisaalta mukana on huomattavastikin kannanottoja yksilön ja naisten oikeuksien puolesta. Tulevaisuuden näytettäväksi jää, kuinka afrikkalaisen naisen asema kaiken kaikkiaan kehittyy ja mikä on moraalin a, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tässä työssä tarkastelen maahanmuuttajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta ja sosiaalisista suhteista liittyen heidän sopeutumiseensa ja elämäänsä Suomessa. Tarkoitukseni on kuvata maahanmuuton kontekstissa kokemuksia tuen ja suhteiden monipuolisesta roolista. Sosiaalisen tuen ja sosiaalisten suhteiden on tutkimuksissa todettu olevan keskeisiä vieraassa maassa asuvien akkulturaatioon ja sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessani käytin laadullisia menetelmiä. Aineistoni keräsin teemahaastatteluilla, jotka tein marras-joulukuussa 2004. Haastattelin 11 setlementtien maahanmuuttajatoimintaan osallistunutta aikuista maahanmuuttajaa. Tutkittavani muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän niin ikänsä, sukupuolensa kuin Suomeen tulosyynsä suhteen. Aineistoni analyysissä sovelsin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Hyödynsin analyysissäni sosiaalista tukea, sosiaalisia suhteita, akkulturaatiota ja sopeutumista käsitteleviä aiempia tutkimuksia ja teoretisointeja. Analyysin pohjalta löysin aineistostani viisi luokkaa tai näkökulmaa sosiaaliseen tukeen ja sosiaalisiin suhteisiin. Näistä näkökulmista kolme oli lähtöisin pitkälti omista kysymyksenasetteluistani, kun taas kaksi muodostui haastateltavien aloitteesta. Ensinnäkin tutkittavani kertoivat sosiaalisten suhteiden luomisesta, ylläpitämisestä ja tarpeista. Toiseksi sosiaalisten suhteiden merkitys ja niistä saatava sosiaalinen tuki nousivat esiin aineistosta. Kolmantena ja odottamattomana näkökulmana havaitsin maahanmuuttajien kokemukset sosiaalisen tuen antamisesta toisille ihmisille. Haastateltavat kertoivat myös vaikeuksistaan saada riittävästi sosiaalista tukea. Sosiaalisen tuen ja sosiaalisten suhteiden kielteiset piirteet nousivat viidentenä ja yllättävänä näkökulmana esille aineistostani. Sosiaalisten suhteiden solmiminen uudessa ympäristössä voi olla haastavaa, erityisesti suhteessa valtaväestöön. Sosiaalisista suhteista – kuten perheeltä, etniseltä yhteisöltä ja valtaväestön edustajilta – voidaan kokea saat, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tutkimuksessa tarkastellaan Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajien kokemaa työn muutosta 1970-luvulta 2000-luvulle. Tutkimusta varten on haastateltu 11 Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaa puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmällä. Tutkimuksen näkökulma on tabloidisaatio. Työn puitteissa tabloidisaatiolla tarkoitetaan journalismin viihteellistymistä ja perinteisten uutiskriteereiden muuttumista viihteellisempään suuntaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ulkomaankirjeenvaihtajat kokevat työnsä muuttuneen 30 vuodessa ja onko mahdollinen muutos osa tabloidisaatiota. Tabloidisaation näkökulmasta perehdytään erityisesti siihen, miten ulkomaankirjeenvaihtajat kokevat työnsä muuttuneen yhä useampien uutislähetysten ja kilpailun paineessa. Tutkimuksen mukaan kirjeenvaihtajat ovat kokeneet työnsä muuttuneen kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi työhön vaikutti 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa tapahtunut työn teknistyminen. Työ muuttui nopeatempoisemmaksi ja kiireisemmäksi, mutta toisaalta myös teknisesti itsenäisemmäksi. Toinen työhön vaikuttanut muutos alkoi 1990-luvun lopulta, kun YLE24:n uutiset ja Aamu-tv aloittivat. Työ alkoi olla kilpailun uuvuttamaa, ympärivuorokautista uutispäivystystä. Kolmas muutos tapahtui 2000-luvulla satelliittikanavien ja kaksisuuntaisten suorien satelliittihaastattelujen yleistyessä. Tutkimuksessa ilmeni kaksi eri kirjeenvaihtajuutta: vanhemman kirjeenvaihtajapolven edustajat aloittivat työnsä 1960- ja 1970-luvuilla, uudemman kirjeenvaihtajapolven edustajat puolestaan 1980-luvulta alkaen. Kirjeenvaihtajuuksia erottaa muutokset journalistisissa ihanteissa: Kaikki kirjeenvaihtajat pitävät taustoittamista hyvän jutun ihanteena, mutta vain 1960-1970-luvuilla kirjeenvaihtajuutensa aloittanut kirjeenvaihtajapolvi pitää taustoitusta hyvän jutun ehdottomana ominaisuutena. Journalistisissa ihanteissa on tapahtunut myös käänne pois kriittisyydestä kohti suhteellista objektiivisuutta, ja suomalaisen näkökulman on korvannut kiinnostavuude, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla nuorten kuurojen käsityksiä kuurojen yhdistyksestä ja yhdistystoiminnasta. Kuurojen yhteisön keskuudessa ilmenee suuri huoli siitä, etteivät nuoret kuurot juuri osallistu yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin tai toimintaan. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella nuorten omia näkökulmia kuurojen yhdistyksestä ja tuoda nuorten käsityksiä mukaan keskusteluun. Tutkimus on laadullinen, ja sen aineisto koostuu yhdeksän nuoren kuuron yksilöhaastattelusta. Haastattelut toteutettiin vuoden 2013 aikana eri puolilla Suomea. Aineisto purettiin fenomenografialle tyypilliseen aineistolähtöiseen tapaan. Aineistosta esiin tulleita tuloksia kuvaillaan kuvauskategorioilla, jotka esittävät tutkimuksen tulokset tiivistetysti. Tulosten perusteella nuorten kuurojen käsitykset kuurojen yhdistyksistä ja yhdistystoiminnasta ovat erittäin moniulotteisia. Kuurojen yhdistys nähdään tärkeänä kuurojen kulttuurin, identiteetin sekä viittomakielen vaalijana ja välittäjänä. Se on nuorten mukaan myös kuurojen yhteisön jäsenille merkittävä sosiaalinen keskus, vaikka nuoret itse tyydyttävät yhteisölliset tarpeensa muualla. Tulosten mukaan kuurojen yhdistysten vaikuttamistyöhön halutaan enemmän voimavaroja. Toisaalta taas nuorten keskinäistä toimintaa nuoret pitävät itselleen tärkeämpänä kuin yhdistystoimintaa. Omaa aikaa käytetään entistä enemmän niihin asioihin, jotka itseä kiinnostavat. Tuloksissa nousee esiin nuorten aktiivinen osallistuminen kansalaistoimintaan myös muilla, yhdistyksien ulkopuolisilla, areenoilla. Esiin nousee myös huoli kuurojen yhdistysten tulevaisuudesta resurssien vähetessä ja kuurojen yhdistysten tietynlaisen muutoshaluttomuuden seurauksena. Haastateltavien mukaan kuurojen yhdistysten voimavara tulevaisuudessa piilee yhdistysten välisessä yhteistyössä.

Somppi, T. 2014. Hevonen työvälineenä. Ratsastusterapeuttien ja vanhempien kokemuksia ratsastusterapiasta. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteiden Pro gradu -tutkielma, 68s. Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee ratsastusterapeuttien ja ratsastusterapiassa käyneiden kuntoutujien vanhempien kokemuksia ja käsityksiä ratsastusterapiasta. Tutkimuksessani halusin tutustua siihen prosessiin, miten ratsastusterapiaan päädytään ja miten terapeutit kokevat prosessin etenevän ja toisaalta vanhempien mielikuvia ja kokemuksia ratsastusterapiasta. Halusin tehdä tutkimukseni ratsastusterapiasta, koska olen itse ollut hevosten kanssa tekemisissä lähes koko elämäni ja kiinnostus tähän aiheeseen on kummunnut jo kaukaa lapsuudesta. Myös työssäni olen saanut tutustua oppi-laaseen, joka on käynyt ratsastusterapiassa ja oli mielenkiintoista seurata sen tilanteen edistymistä. Tutkimukseni tarkoituksena oli kerätä ratsastusterapeuttien ja ratsastusterapian asiakkaiden tai heidän vanhempiensa kokemuksia ratsastusterapiasta. Halusin saada selville, mitä konkreettisia merkityksiä ratsastusterapialla on ollut kuntoutettavan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Toteutin tämän tutkimuksen käyttäen laadullisia menetelmiä. Tiedonkeruumenetelminä käytin kyselylomaketta ratsastusterapeuteille sekä haastattelua kuntoutujien vanhemmille. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa saatujen tuloksien mukaan kuntoutujat sekä heidän vanhempansa ovat kokeneet ratsastusterapian miellyttävänä ja hyödyllisenä kuntoutusmuotona. Varsinkin motoristen taitojen kehittyminen nousi tutkimustuloksista esille. Myös ratsastusterapeuteilla kokemukset olivat pääosin positiivisia ja tuloksia oli heidänkin mielestään saavutettu., Somppi, T. 2014. Horse as an instrument. Riding therapists and parents experiences about riding therapy. University of Jyväskylä: Department of Teacher Education. Pro gradu thesis, 68p. This master´s thesis is about experiences and opinions of the riding therapists and the parents of the clients who has been in riding therapy. In my study I wanted to get to know that process how clients end up to riding therapy and how therapists feel that the process goes on and in the other hand the conceptions and experiences of the clients parents about the riding therapy. I wanted to make my study about the riding therapy, because I have been involved with horses almost all my life and the interest for this subject has evolved far from my childhood. Also in my work I have met a student who was in riding therapy and it was interesting to monitor the progress of the situation. The meaning of this study was to gather riding therapy experiences from riding therapists and the clients or their parents. I wanted to find out what kind of concrete consequences therapy has had on clients psychical and physical well-being. I executed this study using qualitative methods. As a data acquisition method I used a questionnaire for the riding therapists and an interview for the clients parents. A content analysis was used as an analysing method. According to the results of the study both clients and their parents have experienced riding therapy as a pleasant and useful rehabilitation method. Especially the progress of motor skills emerged from the results. Also the experiences of the riding therapists were mostly positive and according to them riding therapy is effective.

Tiivistelmä. Kankimäki, Saara. 2014. Miten lapsesta puhutaan? Kasvattajien kuvauksia pienten lasten osallisuudesta päivähoidossa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 84 sivua + 3 liitettä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten pienten ryhmässä työskentelevät kasvattajat kuvaavat lasta ja millaiseksi lapsen osallisuus muodostuu kasvattajien kuvauksissa. Lapset ja lapsuus ovat keskeisiä aiheita yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sen myötä keskeiseksi puheenaiheeksi on noussut myös lasten osallisuus. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusotteena toimi diskurssianalyyttinen tarkastelu. Tutkimuksen aineistona oli kuusi teemahaastattelua, jotka tehtiin kahdessa eri päiväkodissa. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2010. Haastateltavat työskentelivät haastattelujen aikana päiväkodin pienten lasten ryhmässä. Tutkimuksen aineistoa lähestyttiin sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Sen mukaan sosiaalinen todellisuus rakentuu merkityksistä, joita muodostamme kielen kautta. Haastattelujen analyysin pohjalta muodostui kolme kehystä, joiden kautta lasta kuvataan. Nämä kehykset ovat iän mukaan kehittyvä lapsi, hoivattava lapsi ja kyvykäs lapsi. Iän mukaan kehittyvän lapsen kehyksessä puheet pohjautuvat ikäkausioletuksiin, jolla tarkoitetaan sitä, että ikä kertoo minkälainen lapsi on. Näihin oletuksiin perustuen suunnitellaan ja järjestetään iän mukaan kohdistettua erityistä toimintaa sekä arvioidaan ja kuvataan lasten yksilöllisiä kehitysvaiheita. Tässä kehyksessä osallisuus ilmenee lasten iän, taitojen ja mielenkiinnon huomioimisena ja niihin reagoimisena. Hoivattavan lapsen kehyksessä lasta kuvataan hoivan kohteena, jonka perustarpeista huolehditaan ja niistä välitetään yksilöllisesti huomioiden. Tähän kehykseen liittyivät puheet sekä lapsen fyysisten että psyykkisten tarpeiden huolehtimisesta ja välittämisestä. Hoivan kehyksessä osallisuus ilmenee lapsen erilaisten tarpeiden huomioimisena ja niihin re

”Se, että jotenki saa toteuttaa itteänsä; tuntee, että on hyvä olla”. Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus itsetuntemuksen merkityksestä opinto-ohjaajan työssä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu 2014, 111 s. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, minkälaisten merkitysten pohjalta opinto-ohjaajat kuvaavat tuntevansa itsensä ohjaajina ja miten nämä merkitykset vaikuttavat heidän työhönsä. Tutkimustehtävänä on selvittää, mikä merkitys opinto-ohjaajan itsetuntemuksella on työssä. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutetaan fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella. Tutkimukseen osallistui eri kouluasteilta yhteensä kuusi opinto-ohjaajaa, joita on haastateltu avoimella haastattelulla. Aineisto on analysoitu fenomenologisella menetelmällä aineistolähtöisesti. Osin tutkimus on kuitenkin teoriaohjaavaa, sillä teoria siitä, mitä itsetuntemus on ohjaa analyysin tekoa. Merkitykset itsetuntemuksen vaikutuksista ohjaukseen on kuitenkin poimittu aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tuloksena syntyi yhteensä 10 merkityskokonaisuutta, jotka muodostivat neljä laajempaa kokonaisuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että opinto-ohjaajan itsetuntemuksella on merkitystä työn mielekkäänä kokemiseen, ohjattavan kohtaamiseen, hyvään elämään ohjaamiseen sekä työn tuloksen parantumiseen. Työ koettiin mielekkäänä, mikäli siinä saatiin toteuttaa omien arvojen ja vahvuuksien mukaista ohjausta. Ohjattavia koettiin pystyvän paremmin kohtaamaan, mikäli ohjaaja hyväksyi itsensä. Luottamus kohtaamisessa syntyi, kun ohjaajalla oli hyväksyvä suhde itseen. Hyvään elämään ohjaamisen katsottiin taas tulevan ohjaajan omasta elämänkokemuksesta ja viisaudesta. Omien arvojen noudattaminen elämässä, kokemuksien pohtiminen ja myönteisyys elämää kohtaan toivat ohjaukseen viisautta. Työn tuloksen taas koettiin parantuvan, mikäli ohjaajalla oli kykyjä ohjata itseään eli tunnistaa omia tunteita, kehittää itseään sekä tunnistaa ennakkokäsityksiään. Tärkeim

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä pariterapiaan parisuhdeväkivallan vuoksi hakeutuneet puolisot puhuvat parisuhteesta ja väkivallasta ensimmäisellä pariterapiaistunnolla. Lisäksi tutkimme, ovatko puolisoiden näkemykset parisuhteesta ja väkivallasta yhteneväiset ja onko näkemysten yhteneväisyydellä merkitystä hoitotuloksen kannalta. Aineisto koostui yhteensä viiden pariskunnan videoiduista ensimmäisestä pariterapiaistunnosta. Lisäksi neljän pariskunnan viimeinen istunto sisällytettiin tutkimukseen. Tutkimus oli aineistolähtöinen. Aineistoa tutkittiin ensimmäisessä vaiheessa jäsentämällä puolisoiden puhetta temaattisen analyysin mukaisesti. Teemojen puhetta tarkasteltiin diskurssianalyysilla. Toisessa vaiheessa tutkittiin puolisoiden välisten näkemysten yhteneväisyyttä muodostetuista teemoista. Lopuksi tarkasteltiin terapian tuloksellisuutta kunkin pariskunnan kohdalla. Tutkimuksen tulosten perusteella puolisot puhuvat väkivallasta pariterapiassa. Puolisot keskustelevat fyysisestä ja henkisestä väkivallasta, väkivallan syistä, parisuhteessa ilmenevästä pelosta ja terapian tavoitteista. Näistä teemoista puolisoilta löytyy sekä yhteisiä että eriäviä näkemyksiä. Fyysisestä väkivallasta puolisoilla oli samankaltaisemmat näkemykset kuin parisuhteessa ilmenevästä henkisestä väkivallasta, josta käytiin enemmän neuvottelua. Niillä pariskunnilla, joilla näkemykset olivat yhteneväisiä, oli terapia myös tuloksellista. Tuloksellisuus määriteltiin puolisoiden puheen perusteella väkivallan loppumisena parisuhteessa. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä puolisoiden näkemysten yhteneväisyyden merkityksestä parisuhdeväkivallan hoidon tuloksellisuudessa. Mikäli puolisoilla ei ole yhteneväistä näkemystä, tulisi harkita parisuhdeväkivallan hoitoa muilla terapeuttisilla interventioilla. Pariterapia parisuhdeväkivallan hoidossa ei ole kiistaton hoitomuoto, ja sen soveltumisesta ja tuloksellisuudesta parisuhdeväkivallan hoidossa tulisi käydä edelleen keskustelua., The aim of this study is to examine how couples experiencing domestic violence discuss their relationship and abuse in their first couples therapy session. The goal was also to examine whether the views of the spouses regarding relationship and abuse are equal and whether this affects the outcome of the therapy. The data used included videotaped first therapy sessions of five couples. In addition, the last therapy sessions of four couples were included in this study. This study was data-driven. First, the therapy sessions were studied using thematic analysis. Themes were further analyzed using discourse analysis (DA). Second, the equality of the views of the spouses related to the studied topics was examined. Last, the outcome of the therapy was assessed. The results show that couples discuss abuse in therapy sessions. Spouses discussed physical and psychological abuse, causes of the abuse, fear in the relationship and goals of the therapy. Within these topics spouses had both equal and diverging views. Regarding the physical abuse, the views of the spouses had more similarity than the views on the psychological abuse, for which there was more negotiation and contradiction. Couples with equal views of their relationship and abuse had a successful outcome of the therapy. The outcome of the therapy was defined as the absence of discussion of abuse in the last therapy session. The results suggest that the equality of the views between the spouses may be relevant to a successful outcome of the therapy. If the spouses do not share a common view of their relationship and abuse, it should be considered to treat the abuse using other therapeutic interventions. Treating domestic violence with couples therapy is still controversial. Whether it is a suitable and successful treatment for every couple experiencing domestic violence should be further discussed.