Search

Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitien ja 2-vuotiaiden lasten (N = 12) vapaita leikkitilanteita, joista analysoitiin lapselle suunnatun puheen piirteitä. Lapselle suunnatusta puheesta poimittiin responsiiviset ja ohjailevat ilmaukset sekä nimeämiset, laajennokset ja kielentämiset. Sen jälkeen tarkasteltiin kaikkien analysoitujen ilmaisutyyppien yhteyksiä toisiinsa. Lisäksi tutkittiin ilmaisutyyppien ja kahdessa ikäpisteessä, 24 ja 30 kuukauden iässä, mitatun lapsen sanaston tason välisiä yhteyksiä. Äitien ilmausten määrässä havaittiin paljon yksilöllistä vaihtelua. Ilmausten määrä korreloi positiivisesti responsiivisten ja kielentävien ilmausten määrään. Lisäksi responsiiviset ilmaukset korreloivat negatiivisesti sellaisten ohjailevien ilmausten kanssa, jotka suuntasivat lapsen huomiota uudelleen. Lapsen sanaston tason kannalta merkittävimmäksi äidin ilmaisutyypiksi nousivat laajennokset, joiden määrä korreloi positiivisesti myös responsiivisten ilmausten määrän kanssa. Nämä löydökset on hyvä huomioida puheterapeutin vastaanotolla, kun ohjataan puheen kehityksessä viivästyneen noin 2–3-vuotiaan lapsen vanhempia. Lapselle suunnatun puheen laadun ja sanaston kehityksen välistä yhteyttä on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla ja ottamalla huomioon vielä muitakin lapselle suunnatun puheen piirteitä., Characteristics of child-directed speech: relationships to vocabulary developmnet at 24 and 30 months This study explored child-directed speech of 12 mothers to their 2-year-old children during free play. Maternal child-directed speech was analysed for responsiveness and directiveness. In addition, the naming utterances, expansions, and descriptions were identified. Thereafter, correlational analyses were carried out to examine the relationships between different kinds of maternal utterances as well as their relationships to the measures of children’s vocabulary at the age of 2 years and six months later. Individual variation in the number of maternal utterances was considerable. The total number of utterances correlated positively with the number of responsive utterances and descriptions. The results also implied that the responsive and directive interactive styles are contrary to each other. With regard to the facilitating role of child-directed speech to children’s vocabulary development, according to this study the expansions were the most significant. Expansions also correlated positively with responsive utterances. It is advised to take these findings into account in speech and language therapy when advising parents of late-talking toddlers. There is a need for further investigations with larger sample sizes to make conclusions of the quality of child-directed speech and its role in vocabulary development with increased confidence. Future studies should also address the greater variety of characteristics of child-directed speech.