Search

Sairaanhoitajien kokemuksia tietojärjestelmistä on selvitetty osana Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian ”Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät” osa-alueen toteutuksen seurantaa. Arviointitutkimuksen kehyksessä toteutettua seurantatutkimusta tarvitaan tuottamaan ajantasaista tietoa siitä, millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Vuosien 2017 ja 2020 tiedonkeruiden tapaan Tehy ja Sairaanhoitajat ry lähettivät sairaanhoitajakoulutuksen saaneille jäsenilleen keväällä 2023 sähköisen kyselylomakkeen. Yhden muistutuksen jälkeen kyselyyn saatiin 2 970 vastausta. Poikkileikkausasetelmassa toteutetun kyselyn analyyseissä käytettiin kuvailevia menetelmiä. Suurin osa (70 %) vastaajista arvioi olevansa erittäin kokeneita tai kokeneita asiakas- ja potilastietojärjestelmien (lyhennettynä järjestelmien) käyttäjiä. Järjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa omassa organisaatiossa, mutta eivät eri organisaatioissa toimivien sairaanhoitajien tai sairaanhoitajien ja asiakkaiden välillä. Vähintään puolet sairaanhoitajista arvioi, että tietojärjestelmät auttavat varmistamaan hoidon jatkuvuuden ja auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä, mutta osuudet olivat matalammalla tasolla, kun tarkasteltiin tietojärjestelmien potentiaalia välttää päällekkäisten tutkimusten tekemistä tai niiden potentiaalia parantaa hoidon laatua. Enemmistö (76 %) vastaajista arvioi, että olennaisen hahmottaminen on vaikeaa suuresta tekstimäärästä. Enemmistö (75 %) totesi myös, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa työajasta potilaiden kanssa. Terveyskeskuksissa 29 % käytti päivittäin Kanta-palveluja potilastietojen hakemiseen toisesta organisaatiosta, mutta osuudet olivat matalammat julkisissa sairaaloissa (11 %) ja yksityisellä (10 %). Terveyskeskuksissa 58 % arvioi, ettei saanut hyvää tietojärjestelmäkoulutusta työnantajalta uutena työntekijänä ja 59 % ilmoitti, ettei työnantaja ole tarjonnut järjestelmän käyttöön jatkuvaa koulutusta. Julkisissa sairaaloissa osuudet olivat matalampia (46 % ja 49 %). Hyvinvointialueiden toiminnan alussa, sairaanhoitajien kokemuksissa järjestelmien käytöstä ei ollut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoden 2020 tuloksiin. Kanta-palveluiden käyttö tiedonhakuun oli kasvanut vuodesta 2020 ja kehitystä pitää seurata. Organisaatioiden tulee tarjota täydennyskoulutusta henkilöstölle muuttuvissa työprosesseissa.

Tässä näkökulma-artikkelissa tarkastellaan ensimmäisen maailmansodan britti- ja australialaisten sairaanhoitajien kokemusten ja niiden jättämien traumojen kuvaamista kolmessa televisiominisarjassa ja yhdessä elokuvassa. Kolme niistä valmistui ensimmäisen maailmansodan syttymisen sadantena muistovuonna 2014, ja kaikki ovat naisten käsikirjoittamia. Yhdessä ne avaavat fiktiotuotannoissa vähemmän esillä ollutta puolta naisten rooleista ja ammattitaidosta vuosien 1914–1918 koettelevien ja alati muuttuvien olosuhteiden keskellä sekä toisaalta selviytymiskeinoja sodanjälkeisessäkin maailmassa.

Sairaaloiden lääkehoito on monimutkainen prosessi, johon liittyvistä virheistä saattaa potilaille aiheutuvien haittojen lisäksi koitua lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle. Suomessa on otettu enenevissä määrin käyttöön älylääkekaappeja, joiden yhtenä tavoitteena on vähentää lääkehoidon virheitä ja siten parantaa potilasturvallisuutta sekä sujuvoittaa henkilökunnan työskentelyä. Älylääkekaappien käyttöön on tunnistettu liittyvän käytännön haasteita, erityisesti sairaanhoitajien näkökulmasta. Käyttäjäkokemustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työprosesseja ja potilastietojärjestelmään integroitujen älylääkekaappien käyttöä voitaisiin kehittää vuodeosastoilla, jotta ammattilaisten työ sujuvoituisi potilasturvallisuutta vaarantamatta. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2023 haastattelemalla sairaanhoitajia (N=6), osastofarmaseutteja (N=3) ja lääketyöntekijöitä (N=2). Löydösten validoimiseksi ja kehitysehdotusten tuottamiseksi toteutettiin työpaja, johon osallistui noin 30 edustajaa eri ammattiryhmistä. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin seitsemän teemaa, joihin älylääkekaappien käyttöön liittyvät haasteet jakautuvat: työskentelyn keskeytyminen ja jonoutuminen, työprosessin hitaus, tilan puute, inhimilliset virheet ja osaamisen puute, tekniset haasteet, lääkkeiden jakoprosessista poikkeaminen sekä muut haasteita aiheuttavat älylääkekaapin ominaisuudet. Näiden pohjalta muodostettiin kehitysehdotuksia, jotka voidaan jakaa kolmeen teemaan: resurssit ja tilat, perehdytys ja ohjeistus sekä lääkkeiden säilytysratkaisut ja työprosessit. Jatkotutkimusta tarvitaan potilastietojärjestelmään integroitujen älylääkekaappien käyttäjäkokemuksista muilla vuodeosastoilla sekä mahdollisuuksista liittyen lääkkeiden annosjakeluun ja säilytykseen osittain myös älylääkekaappien ulkopuolella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat olleet muutospaineiden alla, mikä jatkuu hyvinvointialueiden otettua vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Loppukäyttäjien näkökulmasta päätös muuttaa käytössä olevaa pääasiallista asiakas- tai potilastietojärjestelmää on suuri, joten uusien järjestelmien käyttöönotot on syytä organisaatioissa toteuttaa huolellisesti. Tässä tutkimuksessa keskityttiin sairaanhoitajien arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä uuden järjestelmän käyttöönoton näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli logistisen regressioanalyysin keinoin selvittää, mitkä tausta-, osaamis- ja koulutustekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajien hyvään arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä ja vaikuttaako käyttöönoton ajankohta mahdollisiin havaittuihin yhteyksiin. Aineistona käytettiin Tietojärjestelmäkysely sairaanhoitajille -tutkimukseen keväällä 2023 saatuja vastauksia 18–65-vuotiailta sairaanhoitajilta. Taustatekijöistä työskentely sosiaali- ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa tai kotisairaalassa ja asumispalveluissa olivat yhteydessä hyvään arvosanaan asiakas- ja potilastietojärjestelmälle. Osaamis- ja koulutustekijöiden osalta sairaanhoitajat, jotka arvioivat kokeneisuutensa asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttäjänä olevan vielä puutteellinen tai joilla oli puutteita kirjaamisosaamisessa, antoivat harvemmin hyvän arvosanan. Harvemmin hyvän arvosanan antoivat myös sairaanhoitajat, jotka kokivat, ettei kollegoiden tuki edistä järjestelmien käytön osaamista. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton ajankohta vaikutti sairaanhoitajien arvioon heidän pääasiallisesti käyttämästään asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Kun käyttöönotto oli tapahtunut 12 kuukauden sisällä verrattuna siihen, että käyttöönotosta oli vähintään vuosi, korostuivat työskentely-ympäristön, kokeneisuuden järjestelmien käyttäjänä ja jatkuvan koulutuksen merkitys. Jatkuvan koulutuksen järjestämistä voidaan siis pitää suositeltavana, jotta asiakas- ja potilastietojärjestelmät voidaan valjastaa tukemaan sairaanhoitajien työtä ja sitä myöten asiakkaiden hyvää hoitoa. Käyttöönoton jälkeen on myös syytä seurata sairaanhoitajien itsearvioitua osaamista asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kirjaamisessa ja yleisesti niiden käyttäjänä.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat sairaanhoitajien työssä keskeisiä työvälineitä. Artikkelissa selvitettiin, missä määrin eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallisen tiedonhallinnan strategian täyttymisestä ja sairaanhoitajien käyttäjäkokemuksista palautteeksi tietojärjestelmätoimittajille. Tiedonkeruu sairaanhoitajien tietojärjestelmäkokemuksista toteutettiin keväällä 2020 kyselynä. Kyselyyn vastasi 3912 sairaanhoitajaa, joista pääosa työskenteli julkisessa sairaalassa, terveyskeskuksessa, sosiaalialalla tai yksityissektorilla. Yleisimmin käytettyjä asiakas- ja potilasjärjestelmiä olivat yleisyysjärjestyksessä Lifecare asiakas- ja potilastietojärjestelmä (Lifecare), Uranus, Pegasos, Apotti (tuotemerkki: Epic), Effica terveydenhuolto (Effica), Mediatri, Esko, DynamicHealth ja DomaCare. Kyselyn väittämistä raportoitiin teemoja, jotka koskevat tietojärjestelmien kykyä tukea vuorovaikutusta (4), hyötyjä (4), käytettävyyttä (2), teknistä toimivuutta (3) sekä paperin ja faksin käyttöä (1), tietojärjestelmille annettavia kouluarvosanoja (1) ja järjestelmätoimittajille suoraan annettavaa palautetta (30). Kysely tehtiin sairaanhoitajille toista kertaa, ja pohdinnassa tarkasteltiin muutoksia vuoteen 2017 nähden. Tulosten mukaan tietojärjestelmien tuki sairaanhoitajien työlle parantui tai pysyi ennallaan monien muuttujien osalta. Tulokset vaihtelivat asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuotemerkkien ja toimintaympäristöjen välillä ja myös samojen tuotemerkkien välillä eri toimintaympäristöissä. Sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä etenkin tietojärjestelmien kykyyn tukea yhteistyötä ja tiedonkulkua sairaanhoitajien kesken organisaation sisällä sekä sairaanhoitajien ja lääkärien välillä. He myös kokivat, että tietojärjestelmät tuottavat hyötyjä asiakkaiden ja potilaiden hoitoprosessille. Toisaalta organisaatioiden välisessä tiedonkulussa turvauduttiin edelleen paperiin ja faksiin. Lisäksi vastaajat tunnistivat asiakas- ja potilastietojärjestelmissä enemmän työtä hankaloittavia kuin hyvin toimivia ominaisuuksia. Vaikka tietojärjestelmien kehityssuunta vaikutti positiiviselta, eivät ne kaikilta osin edelleenkään tukeneet sairaanhoitajien työtä riittävällä tasolla ja näin ollen tietojärjestelmien systemaattista seurantaa on syytä jatkaa.